Anadolun mukaan suurlähettiläs David Satterfieldille kerrottiin, että tunnustus loukkasi turkkilaisia ja se loi suhteisiin haavan, jota on vaikea korjata. Turkki ja Yhdysvallat ovat Nato-liittolaisia.

Armenialaisten kansanmurhalla viitataan yli miljoonan armenialaisen surmaamiseen Osmanien valtakunnassa ensimmäisen maailmansodan aikana. Valtakunta hajosi maailmansodan jälkeen, ja sen paikalle syntyi 1920-luvun alussa Turkin valtio.

Turkki on virallisesti kiistänyt kansanmurhan. Sen näkemykset tapahtumista eroavat nykytutkimuksesta. Turkki on myös ollut eri mieltä kuolleiden armenialaisten määrästä ja pitänyt sitä alhaisempana.

Tunnustusta lobattiin vuosikymmeniä

Bidenin tunnustus ajoittui kansanmurhan muistopäivälle. Kansanmurha alkoi 106 vuotta sitten.

Yhdysvaltalaislehti Washington Post kirjoittaa, että päätös tunnustaa kansanmurha oli pitkällisen lobbauksen tulos. Lehden mukaan kansainvälinen kampanja kansanmurhan tunnustamiselle alkoi 1960-luvulla, ensimmäisen maailmansodan 50-vuotismerkkipäivän varjoissa.

1980-luvulta useat Yhdysvaltain presidentit ovat vastustaneet Yhdysvaltojen armenialaisten lobbausta virallisen tunnustuksen puolesta. Armenialaisten asialle ei ole lämmetty myöskään kongressissa. Washington Postin analyysissä kirjoitetaan, että pelkona on ollut pitkäaikaisen liittolaissuhteen horjuttaminen.

–  Armenian kansaa kohtaan on toki myötätuntoa, mutta on myös järkevää keskittyä tämän asian (tunnustamisen) seuraamuksiin, asiaa kommentoitiin lehden mukaan 1980-luvun lopulla.

Washington Postin analyysin mukaan muutoksen taustalla on muun muassa Turkin ihmisoikeustilanne ja aggressiivinen toiminta Lähi-idässä ja itäisellä Välimerellä, mitkä ovat turhauttaneet yhdysvaltalaispäättäjiä. Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on aiemmin kommentoinut, että Turkki ei ole toiminut kuten liittolainen.