Puutiaisaivotulehdus on monen pelkäämä virustauti, mutta sitä vastaan on jo tehokas rokote, jonka saa osana kansallista rokoteohjelmaa maksutta riskialueilla.

Sitä vastoin punkkien levittämään bakteeriperäiseen borrelioosiin on aiemmin kehitetty rokotteita vain pohjoisamerikkalaisia bakteerikantoja vastaan.

Tänä vuonna lääkeyhtiöt Valneva ja Pfizer kertoivat uudesta rokotteesta, joka antaisi suojan yleisimpiä borreliakantoja vastaan myös Euroopassa.

Lääkeyhtiöt ovat arvioineet hakevansa myyntilupaa rokotteelle pian.

VIIMEISIMMÄSSÄ, myyntilupaan tähtäävässä kolmannen vaiheen tutkimuksessa on ollut mukana maailmanlaajuisesti useita tutkimuskeskuksia ja lähes 10 000 tutkittavaa.

Suomesta mukana on ollut MeVac Helsingissä, Terveystalo Turussa ja seitsemän FVR -Suomen rokotetutkimuksen tutkimuskeskusta.

FVR:n johtava lääketieteellinen asiantuntija Santtu Heinonen arvioi STT:lle, että rokotteelle olisi tarvetta. Borrelioosiin liittyy merkittävää tautitaakkaa, ja tauti voi kehittyä hankalaksi.

Rokotteen kehittäminen on ollut haastavaa borreliabakteerien ominaisuuksien vuoksi. Yleisimmistä rokotteista poiketen nyt kehitetty borrelioosirokote ei toimikaan ihmisen elimistössä, vaan punkin.

Kun rokotetun ihmisen veressä olevia vasta-aineita päätyy veriaterialla olevan punkin elimistöön, ne estävät bakteerin siirtymisen punkista ihmiseen, Heinonen kertoo. Vaikutusmekanismiin ei liity riskejä, mutta toimiakseen se vaatii riittävät vasta-ainetasot.

- Normaalisti rokotteiden ja infektioiden jälkeen vasta-aineet ajan myötä laskevat. Kehon immunologisen muistin vuoksi elimistö pystyy rokotuksen jälkeen käynnistämään vasta-ainetuotannon nopeasti uudestaan kohdatessaan taudinaiheuttajan. Tämän rokotteen kohdalla bakteeri ei kuitenkaan pääse koskaan elimistön kanssa tekemisiin, joten immunologinen muisti ei samalla tavalla auta, Heinonen selventää.

Mahdollisesta tehosteannosten tarpeesta ja tiheydestä ei ole vielä tietoa.

BORRELIOOSI tilastoidaan usealla tavalla, eikä yksikään rekisteri ole täysin kattava.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin kirjautuvat laboratoriotutkimuksin todetut tapaukset. Tänä vuonna rekisteriin on ilmoitettu toistaiseksi noin tuhat löydöstä. Viime vuonna heinäkuun loppuun mennessä tapauksia oli rekisteröity 1 100.

THL:n tartuntatautilääkäri Mikaela Mutru kertoo STT:lle, että vuoden borrelioositilanne on samaa luokkaa viime vuosien kanssa.

- Yleensä tartuntatautirekisteriin borrelioosi-ilmoituksia tulee noin 2-3 tuhatta vuodessa. Määrä on vuosituhannen alkuun verrattuna noussut, mutta viimeisten 5-10 vuoden aikana se ei ole merkittävästi muuttunut, vaikka vuosittaista vaihtelua on paljon.

Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään tietoa terveydenhuollon käynneistä ja diagnooseista. Tämän vuoden aikana borrelioosidiagnooseja julkisessa perusterveydenhuollossa sekä yksityisessä ja työterveyshuollossa on kirjattu yhteensä noin 6 000 ihmiselle.

Luku pitää sisällään todennäköisesti myös tartuntatautirekisteriin kirjattuja laboratoriolöydöksiä, mutta yleisimmän borrelioosin oirekuvan eli vaeltavan punoituksen lääkäri voi todeta ilman laboratoriokokeita.

Tietojen perusteella on vaikea tehdä johtopäätöksiä siitä, ovatko borrelioositapaukset kasvussa, sillä rekisterin kattavuus eri terveydenhuollon toimijoiden osalta on viime vuosina muuttunut.

ROKOTETTA odotellessa borrelioosilta voi onneksi suojautua puutiaisten tarkalla poistamisella. Iho on hyvä käydä läpi luonnossa liikkumisen jälkeen ja tarkkaan, sillä vain millimetrin kokoiset nuoretkin punkit voivat levittää tautia.

- Tartunta ihmiseen tulee vasta tuntien päästä, joten jos tartunnalta haluaa välttyä, niin kannattaa tarkastaa iho esimerkiksi iltaisin, Mutru muistuttaa.

Tartunta voi tulla myös esimerkiksi paarman puremasta, mutta tällöin paarmalla pitää olla borreliabakteereita valmiiksi leuoissaan. Borreliaa kantavat punkitkin levittävät bakteeria vain vaivoin, eikä tauti välttämättä tartu tai muodostu vakavaksi.

- Valtaosalle punkinpureman saaneista ei tule borrelioosia, mutta lääkärin toteama infektio hoidetaan antibioottikuurilla myöhäisoireiden kehittymisen estämiseksi.