Trumpin lausunnot eivät Häkkäsen mukaan ole vain harmittavan kovaa puhetta.

– Se on Suomen maantiede tiedostaen todella vakavasti otettavaa puhetta, Häkkänen totesi medialle torstaina eduskunnassa.

Trump on viime päivinä uhkaillut Natoa muun muassa liittokunnasta vetäytymisellä ja vaatinut saksalaisen Spiegel-lehden mukaan sotilaallista apua Iranin sulkeman Hormuzinsalmen avaamiseksi.

Häkkäsen mukaan Naton ja Yhdysvaltain suhteita on pyrittävä liennyttämään Naton Ankaran huippukokouksen ja sitä edeltävien puolustus- ja ulkoministerikokousten alla.

– Täytyy vähän öljyä laineille laittaa. Rutte aloitti sen nyt tuolla. Nyt katsotaan miten tilanne kehittyy. Suomen turvallisuuden kannalta Naton yhtenäisyys on kriittisen tärkeätä.

AMERIKKALAISEN Wall Street Journalin mukaan Trump kaavailisi rangaistukseksi eurooppalaisille kumppaneille Yhdysvaltain joukkojen vetämistä maista, jotka ovat vastustaneet Iranin sotaa. Häkkäsen mukaan Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen puolustusyhteistyö on ”ihan hyvässä asennossa”.

– Meillä ei ole tällaista (Yhdysvaltain joukkojen) pysyvää läsnäoloa. Harjoitusyhteistyö on todella tiheää ja syvää. Melkein koko ajan on amerikkalaisten kanssa erilaisia harjoituksia Suomenlahdelta pohjoiseen asti. Nämä julkiset puheet koskevat varmasti erityisesti sellaisia maita, joissa on pysyviä läsnäolosijoituksia.

Mahdolliset poliittiset päätökset ja joukkojen liikkeet tapahtuvat Häkkäsen mukaan erilaisessa aikataulussa.

– Merkittävää määrää kalustoa tai henkilöstöä ei voi siirtää ihan tuosta noin vaan. Esimerkiksi Saksa perustaa Nato-prikaatia Liettuaan, sekin on 5-10 vuoden hanke.

Eurooppa ei suurista puolustusinvestoinneista huolimattakaan kykene korvaamaan amerikkalaisten sotilaallista läsnäoloa ja puolustusyhteistyötä vielä useisiin vuosiin.

Natossa pohditaan Häkkäsen mukaan parhaillaan sitä, miten eurooppalaiset kumppanit voisivat edistää Iranin mahdollisen rauhan jälkeistä Hormuzinsalmen hallinnointia.

– Siellä on Britannia- ja Ranska-vetoiset hankkeet käynnissä.

HÄKKÄNEN ei myöntänyt, että Suomelle olisi tullut aiheeseen liittyen pyyntöjä.

– Yleistä keskustelua, mutta meidän maa-, meri- ja ilmakyvykkyydet ovat tässä lähialueen valvonnassa mukana. Joudumme tarkkailemaan myös Ukrainan laajojen drooni-iskujen lieveilmiöiden hallintakysymystä. Joudumme koko ajan miettimään miten meidän mikään kalusto tai henkilöstö siirretään mihinkään.

– Ei pieneen, pohjoiseen Venäjän rajamaahan kohdistukaan sellaista prässiä. Suuret merivoimamaat Ranska, Britit, Hollanti, Espanja, Italia ovat tässä keskeisessä roolissa.

Kysymykseen siitä käydäänkö Trumpin ja Naton välillä samaa keskustelua uudelleen ja uudelleen tilanteiden vaihtuessa Häkkänen vastasi näin.

– Kyllä se kuplii. Grönlanti-kysymys oli todella vakava tilanne silloin tammikuun ekat viikot. Tässä on vähän samansuuntaista sanankäyttöä. On tehtävä lujasti töitä, että heinäkuun ekan viikon huippukokous ja sitä edeltävät kesäkuun puolustus- ja ulkoministerikokoukset saataisiin sujumaan niin, että Nato pystyy keskittymään omaan puolustuksen vahvistamisen päätehtäväänsä.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpo (kok.) luonnehti Rutten ja Naton käymää keskustelua sisällöltään odotetuksi. Trump toi esiin oman pettymyksensä Iranin sodasta ja Rutte esitti omat perustelunsa Naton roolista puolustusliittona.

– Haluaisin muistuttaa siitä minkä olemme nähneet niin monta kertaa tämän reilun vuoden aikana, että Trumpin puheet ovat todella kovia ja uhkaukset kovia, lopputulema on ehkä meidän näkökulmasta ollut paljonkin parempi, Orpo sanoi ja viittasi muun muassa Grönlanti-kysymykseen ja EU:n suuntaan esitettyihin kauppasotauhkauksiin.

Orpo myös muistutti Natoon liittyvien päätösten olevan Yhdysvalloissa kongressin takana.