Britannian ydinasepolitiikan linja ja ydinpelotteen tarkoitus on pysynyt samana vuodesta 1962 saakka. Mutta se ei tarkoita, etteikö ydinaseista olisi syytä aina välillä puhua, myöntää Britannian Suomen-suurlähettiläs Laura Davies.

- Siksi meidän velvollisuutemme on varmistaa, että olemme äärimmäisen selkeitä siitä, mikä meidän ydinpelotepolitiikkamme on, Davies sanoo STT:lle.

Tilannetta hämmensi syyskuun lopulla Iltalehden uutinen, joka väitti Britannian tarjoavan ydinasesuojaansa JEF-ryhmän maille, kuten Suomelle, myös ”kansallisesti eli JEFin kautta, eikä pelkästään Naton ydinpelotteen kautta”.

Uutinen perustui Britannian merivoimien komentajan Gwyn Jenkinsin haastatteluun, ja nyt verkosta löytyvästä juttuversiosta virheellinen maininta ydinasesuojasta on poistettu.

[Demokraatin huomio: Verkossa yhä olevassa Iltalehden pääkirjoituksessa puhutaan silti edelleen JEF:n kautta tulevasta ydinasesuojasta.]

JEF-RYHMÄÄN kuuluvat johtovaltio Britannian lisäksi Pohjoismaat, Baltian maat ja Hollanti. Kaikki ovat Natonkin jäseniä.

Suurlähettiläs Daviesin mukaan ei ole väärin todeta, että JEF-maat kuuluvat muiden mukana Britannian Natolle osoittaman ydinasepelotteen piiriin.

- Mutta on virheellistä väittää, että kehitteillä olisi erillinen JEFin ydinohjelma, Davies korostaa.

Suurlähettiläs Davies ei halua enää kommentoida uutisjupakkaa sen tarkemmin.

VAIKKA BRITTIEN ydinasepelote on osoitettu ensi sijassa koko Naton puolustukseen, se on samalla operationaalisesti itsenäinen toimija.

Lopullisen päätöksen aseiden mahdollisesta käytöstä tekee aina Britannian pääministeri. Tältä osin tilanne on samankaltainen kuin toisessa eurooppalaisessa ydinasevallassa Ranskassa, jonka ydinaseiden käyttöpäätös on maan presidentin vallassa.

Muilta osin maiden ydinasepolitiikoissa on merkittävä ero.

Ranskan ydinpelote on lähtökohtaisesti tarkoitettu kansalliseen puolustukseen, eikä maa ole esimerkiksi Naton ydinasepolitiikan suunnitteluryhmän jäsen.

Ranskan ydinasepolitiikassa on kuitenkin muutoksen merkkejä.

Presidentti Emmanuel Macronin viime keväänä tekemän aloitteen mukaan Ranska on aloittanut useiden maiden kanssa keskustelut ydinpelotteensa eurooppalaisesta ulottuvuudesta.

Myös Suomi on liittynyt näihin keskusteluihin ”eteentyönnetystä pelotteesta”.

Daviesin mukaan kyse ei ole edelleenkään samasta asiasta kuin Britannian ydinpelotteessa.

- Siitä huolimatta tuemme täysin sitä, mitä ranskalaiset ovat tekemässä. Britannian ja Ranskan läheisempi yhteistyö ydinaseasioissa vahvistaa ilman muuta Natoa, Davies vakuuttaa.

BRITANNIAN hallituksen määritelmän mukaan maa ylläpitää turvallisuutensa takeena riippumatonta ja uskottavaa vähimmäistason ydinpelotetta, joka on tarkoitettu Naton puolustamiseen.

1960-luvulta saakka pelote on käytännössä sijainnut ohjusten muodossa neljässä Vanguard-luokan ydinsukellusveneessä, jotka ollaan uusimassa 2030-luvulta alkaen uusilla Dreadnought-luokan aluksilla.

Sukellusveneissä on yhdysvaltalaisia Trident-ohjuksia, jotka ovat Britannian käytössä leasing-sopimuksella. Ohjusten taistelukärjet on valmistettu Britanniassa.

Sukellusveneiden uusimisen lisäksi periaatteisiin kuuluu muidenkin ydinpelotteen osien, kuten taistelukärkien pitäminen ajan tasalla sekä jatkuva partiointi maailman merillä.

Naton pelotteen vahvistamiseksi Britannia on myös päättänyt hankkia tusinan F-35A-hävittäjiä. Ne voisivat tarvittaessa osallistua Eurooppaan sijoitettujen Yhdysvaltain taktisten ydinaseiden, käytännössä B-61-atomipommien kuljettamiseen.

Suurlähettiläs Davies arvioi, että enemmistö briteistä hyväksyy ajatuksen oman ydinpelotteen ylläpidosta ja sen väistämättä kalliista modernisoinnista.

- Tai ehkä on täsmällisempää ilmaista asia niin, etten tiedä kenenkään haastaneen sitä, Davies lisää.

Teksti: STT / Niilo Simojoki