Ennen tänäistä äänestystä parlamentti varasi kolme päivää aiheesta keskustelemiselle. Monet kansanedustajat eivät kuitenkaan edes vaivautuneet paikan päälle tiistaina ja keskiviikkona, sillä alahuoneen konservatiivienemmistön turvin puolue ja hallitus ovat pystyneet torppaamaan opposition yritykset saada brexit-sopimukseen muutoksia.

Jos ja todennäköisesti kun sopimus jatkaa matkaansa alahuoneesta parlamentin ylähuoneen käsittelyyn, maan vuosia kestäneelle poliittiselle kaaokselle saadaan eräänlainen välitilinpäätös. Sekä ylähuoneen että Euroopan parlamentin on vielä hyväksyttävä brexit-laki, mutta tämän odotetaan tapahtuvan ennen Britannian eroa EU:sta kuun lopussa.

Kesäkuussa 2016 järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen alahuone on kiistellyt siitä, milloin ja millä ehdoilla brexit toteutuu. Kiivasta keskustelua on ollut siitäkin, pitäisikö koko ero vielä perua.

Äänestys ei kuitenkaan ole tie ikuiseen brexit-auvoon. Nyt katseet ovatkin kääntyneet seuraavaan haasteeseen eli Britannian ja sen suurimman kauppakumppanin EU:n uudenlaiseen suhteeseen.

Brexit-sopimuksessa käsitellään muun muassa EU-kansalaisten oikeuksia ja Britannian EU:lle suorittamia maksuja. Lisäksi siinä asetetaan 11 kuukauden siirtymäaika, jonka kuluessa muista suhteen yksityiskohdista on tarkoitus sopia.

EU on varoittanut, että nykyinen takaraja kuluvan vuoden lopussa on äärimmäisen tiukka. EU onkin antanut brittihallinnolle mahdollisuuden pyytää lisäaikaa.

Johnson on vakuuttanut, että minkäänlaiselle lisäajalle ei siirtymäajan jälkeen ole tarvetta. Pääministerin mielestä Britannian on vapauduttava EU:n säännöistä mahdollisimman äkkiä.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi keskiviikkona, että aikataulussa pysyminen on käytännössä mahdotonta. Hän myös varoitteli edessä olevien keskustelujen vaikeudesta.