Neuvotteluista on povattu hyvin vaikeita ja vielä on epäselvää, millaisin ehdoin jäsenmaat ovat valmiita tukemaan EU-komission esitystä päästövähennyksistä.

Komissio esitti kesällä, että EU sitoutuu leikkaamaan päästöjään 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

Sopua on toivottu ennen Brasilian Belemissä pian alkavaa ilmastokokousta. Diplomaattilähteet jakavat näkemyksen siitä, että EU:n yhteisen tavoitteen puuttuminen kokouksessa olisi kiusallista ja söisi EU:n uskottavuutta.

Kunnianhimoisempia tavoitteita ajavat jäsenmaat ovat huolissaan siitä, että liialliset heikennykset komission tavoitteeseen voisivat vesittää lopulta koko ilmastotavoitteen.

EU:n puhtaasta siirtymästä vastaava komissaari Teresa Ribera sanoi maanantaina, että ilmastotavoitteen lykkäys olisi heikkouden merkki.

-  Ilmastotoimien viivyttäminen tai kunnianhimon laskeminen vaadittua tasoa alemmaksi on kutsu rahan tuhlaamiseen ja investointimahdollisuuksien menettämiseen. Se on heikkouden ja johdonmukaisuuden puutteen merkki, Ribera sanoi.

Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoi kokoukseen saapuessaan, että hän on valmis koko yön kestäviin neuvotteluihin.

-  Tarvitsemme määräenemmistön (päätökseen), ja sitä ei vielä näytä olevan — hyvä uutinen on se, että Ranska vaikuttaa olevan halukas tukemaan sovun syntymistä. Tarvitaan kuitenkin lisää maita, hän sanoi.

Ranska on ollut yksi komission esitykseen muutoksia ajaneista tahoista.

YKSI kiistan aiheista koskee päästöjä sitovia hiilinieluja. EU:n metsien hiilinielut ovat viime vuosina heikentyneet niin maastopalojen kuin hakkuidenkin vuoksi.

Koska osa ilmastotavoitteesta on sidottu nimenomaan hiilinieluihin, on osa jäsenmaista pelännyt, että teollisuuden ja kotitalouksien pitäisi vähentää päästöjään nopeammin, jos metsät eivät sido riittävästi hiiltä.

Siksi yhtenä vaihtoehtona on väläytelty, että koko vuoden 2040 päästötavoitetta voidaan heikentää, jos EU:n metsät ja maaperä sitovat odotettua vähemmän hiilidioksidia.

STT:n näkemän, sunnuntaille päivätyn esityksen mukaan myös EU:n puheenjohtajamaa Tanska on ehdottanut kompromissina, että vuoden 2040 ilmastotavoitetta voitaisiin mukauttaa, jos nielut eivät sido tarpeeksi päästöjä. Koska neuvottelut ovat yhä käynnissä, esitys voi kuitenkin edelleen muuttua.

-  Komission on varmistettava, ettei mahdollisia vajeita kateta muiden talouden alojen kustannuksella, esityksessä todetaan.

Eurooppalaisten ilmastojärjestöjen kattojärjestö CAN kritisoi ehdotusta ennen kokousta.

-  Tämä näyttäisi avoimelta valtakirjalta olla ottamatta metsien suojelua vakavasti – ja heikentää Euroopan luonnon monimuotoisuutta ja kestävyyttä, järjestön lehdistöedustaja Tomas Spragg Nilsson sanoi tiedotteessa.

Keskusteluita voidaan odottaa myös siitä, miten paljon EU-maat voisivat ulkoistaa päästövähennyksiään kolmansiin maihin.

EU-komission kesän esityksen mukaan jäsenmaat voisivat kattaa päästövähennyksistään kolme prosenttia rahoittamalla päästövähennyksiä EU:n ulkopuolella. Osa jäsenmaista on kuitenkin halunnut, että määrä olisi tätäkin suurempi.

VUODEN 2040 tavoitteen lisäksi ministereiden on päästävä sopuun vuoden 2035 päästövähennyssitoumuksesta eli NDC:stä.

Kyse on Pariisin ilmastosopimuksen edellyttämästä, viiden vuoden välein annettavasta sitoumuksesta. NDC:t kuvaavat, millaisia päästövähennystoimia maat tekevät ja miten ne varautuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Ympäristöministerit antoivat jo syyskuussa aiejulistuksen, jossa todettiin, että EU toimittaa päästövähennyssitoumuksensa ennen Belemin ilmastokokousta ja sitoutuu vähentämään päästöjä 66,25-72,50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Multala sanoi ennen kokousta tiedotteessa, että nyt on viimeinen hetki päättää EU:n sitoumuksesta.

-  Belemin ilmastokokous käynnistyy päämiesten kokouksella jo tällä viikolla. Sitoumuksellamme voimme kannustaa muitakin osapuolia toimittamaan omansa ripeästi.

Uutista täydennetty klo 12.30 Multalan kommentilla.