Bussi tuhoutui vaarallisessa tulipalossa – nuoret pelastuivat

Nuoria kuljettanut linja-auto syttyi tuleen ja tuhoutui Pälkäneellä, kertoo Pirkanmaan pelastuslaitos.

Lahdesta Tampereelle matkanneessa tilausajobussissa oli päivystävän palomestarin Jarno Majaniemen mukaan 33 matkustajaa ja kuljettaja.

Osa bussissa olleista hengitti savua, mutta kukaan ei loukkaantunut vakavasti, Majaniemi kertoo. Hänen mukaansa seurue oli matkalla Cheerleading-kilpailuihin.

Majaniemen mukaan linja-auto oli todennäköisesti pysähtynyt tauolle Aapiskukko-huoltoaseman pihaan. Bussin takaosasta oli alkanut tulla savua, minkä jälkeen se oli leimahtanut äkkiä liekkeihin. Majaniemi sanoo, että tulipalo johtui todennäköisesti teknisestä viasta moottorissa.

Majaniemi kertoo, että nuoret pääsivät jatkamaan matkaa Tampereelle toisella linja-autolla.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Hallituksen leikkausten satoa: Oulun yliopistossa 100 potkuluupin alle

Kuva: lehtikuva / jukka ritola

Oulun yliopisto aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, jotka eivät koske opetus- ja tutkimushenkilöstöä. Arvioitu henkilöstön vähennystarve on enintään 70 henkilötyövuotta, ja mahdolliset toimenpiteet voivat koskea enintään sataa työntekijää.

Yliopisto tavoittelee toimilla vuositasolla kolmen miljoonan euron säästöjä vuoden 2018 loppuun mennessä. Neuvottelut koskevat muun henkilöstön henkilöstöryhmään kuuluvia työntekijöitä kaikissa yliopiston yksiköissä, yhteensä noin 900:a henkilöä.

Yliopisto kertoo, että Suomen hallituksen leikkausten takia Oulun yliopiston rahoitus vähenee tänä vuonna viime vuoteen verrattuna 2,8 miljoonaa euroa. Vuodelle 2016 rahoitus väheni edellisestä vuodesta 4,8 miljoonaa euroa, joten leikkaukset vuosina 2015–2017 ovat olleet yhteensä 7,6 miljoonaa euroa.

Teknologiabarometrista kylmäävät tulokset – Pron Malinen: ”On olemassa valtava riski, että tämä iskee vielä lujaa”

Kuva: Kari Hulkko

Teknologiabarometrin mukaan Suomen tutkimuspanostukset ovat jäämässä pahasti jälkeen kilpailijamaista. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malisen mukaan viimeistään näiden tulosten tulisi toimia herätyskellona yksityiselle ja julkiselle sektorille. Kovan kansainvälisen kilpailun keskellä Suomella ei ole varaa tinkiä panostuksista osaamiseen, tutkimukseen ja kehitystyöhön.

Tänään julkaistun Teknologiabarometrin mukaan Suomen tutkimuspanostukset ovat romahtaneet kahdessa vuodessa verrattuna kilpailijamaihin. Samaan aikaan kun Suomessa panostukset pienenevät, panostavat esimerkiksi Ruotsi ja Tanska entistä enemmän tutkimus- ja kehitystyöhon.

– Teknologiabarometrin tulokset ovat suorastaan järkyttäviä. Suomen kilpailukyky on erittäin riippuvainen vahvasta osaamisesta ja korkean teknologian tuotannosta. Tutkimus- ja kehitystyön panostusten hiipuminen niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla pitäisi laittaa hälytyskellot soimaan, puuskahtaa Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen

Ei Suomi puulusikoita vuolemalla pärjää.

– Tutkimuksen mukaan investoinnit ovat olleet alamäessä jo vuodesta 2012. On olemassa valtava riski siitä, että tämä tulee iskemään vielä lujaa meidän mahdollisuuksiimme globaalissa kilpailussa. Ei Suomi puulusikoita vuolemalla ja alkutuotannolla pärjää. Me tarvitsemme huippuosaamista, innovaatioita ja niiden muuttamista kaupallisiksi tuotteiksi, Malinen jatkaa.

Ammattiliitto Pro katsoo että pitkässä juoksussa suomalaisten työpaikkojen tulevaisuus on täysin riippuvainen siitä että Suomessa panostetaan jatkossa entistä enemmän koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. Korkeaa osaamista ja uusia innovaatioita syntyy vain määrätietoisen ja pitkäjänteisen työn kautta.

Kilpailukykysopimuksella ja nollaratkaisulla Suomi ottaa muita maita kiinni kilpailukyvyssä, mutta osaamispohjan samanaikainen rapauttaminen vuorostaan syö kilpailukykyä. Osaamisen heikentymisellä tulee olemaan erittäin pitkäkestoiset ja vahingolliset vaikutukset koko kansantaloudelle.

– Hallituksen on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin suunnan muuttamiseksi. Lisäksi yrityksiltä kaivataan vahvaa lisäpanostusta omaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Uudet teknologiat, kuten digitalisaatio, eivät anna yhtään varaa jäädä osaamisessa takamatkalle. Näin on valitettavasti jo käynyt robotiikkaan investoimisen osalta. Jos suomalaiset yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa, ei näillä pian ole enää mitään millä työllistää tai maksaa osinkoja, Malinen sanoo.

Keskustelua aiheesta

Yli kolmannes Euroopan maaympäristöjen luontotyypeistä uhanalaisia

Kuva: Nora Vilva

Ensimmäinen Euroopan laajuinen habitaattien eli luontotyyppien uhanalaisuusarviointi on saatu päätökseen.

Arviointi kattaa 490 habitaattityyppiä 35 maan alueella ja siihen osallistui yli 300 eurooppalaista asiantuntijaa.

Yli kolmannes maaympäristöjen habitaateista on uhanalaisia. Kaikkein uhanalaisimpia ovat suot, arvioiduista suohabitaateista lähes kaikki sijoittuivat uhanalaisiin luokkiin EU:n alueella.

Lähes puolet järvien, jokien ja rannikoiden habitaateista arvioitiin uhanalaisiksi. Metsähabitaattien tila oli jossain määrin parempi, mutta niistäkin reilu neljännes arvioitiin uhanalaisiksi. Merihabitaateista reilu neljännes arvioitiin uhanalaisiksi ja noin puolet jäi puutteellisesti tunnetuiksi.

Euroopan habitaattien tilaa uhkaavat monet tekijät. Maankäytön muutokset kuten perinteisten laidunnuskäytäntöjen loppuminen, ojitukset ja rakentaminen sekä saasteet ja vieraslajit ovat merkittäviä uhkatekijöitä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on jo havaittavissa joidenkin habitaattien kohdalla ja vaikutusten odotetaan kasvavan. Merihabitaateilla saasteet, rehevöityminen, kalastus ja rannikoiden rakentaminen ovat yleisimpiä uhkatekijöitä.

Euroopan habitaattien punainen kirja on täysin uusi työkalu habitaattien tilan tarkastelulle. Se on Euroopan laajuinen katsaus eikä korvaa alueellisia, kansallisia arviointeja. Katsaus kattaa paljon suuremman määrän habitaatteja kuin EU:n luontodirektiivi ja auttaa EU2020 Biodiversiteettistrategian täytäntöönpanossa.

Dosentti Teemu Tahvanainen Itä-Suomen yliopistosta toimi Euroopan habitaattien uhanalaisuusarviointiprojektin suohabitaattien työryhmän johtajana.

Arviointi suoritettiin Euroopan komission rahoittamassa hankkeessa, jota koordinoivat Wageningen Environmental Research (Hollanti), International Union for Conservation of Nature (IUCN) ja NatureBureae (Iso-Britannia) sekä konsultit Susan Gubbay ja John Rodwell.

Keskustelua aiheesta

Jutta Urpilainen puhuu rukousviikolla suomalaisesta uskosta

Kuva: Kari Hulkko

Hämeenlinnan kristilliset seurakunnat viettävät yhdessä ensi sunnuntaina 22. tammikuuta kristittyjen ykseyden rukousviikon tilaisuutta Hämeenlinnan kirkossa.

Suomi100 – suomalainen usko tilaisuuden juhlapuheen pitää kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.).

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaan osuu myös reformaation 500-vuotismerkkivuosi. Kansankielinen Raamattu oli reformaation tärkeimpiä hedelmiä.

Ekumeenisella rukousviikolla seurakunnat tiedostavat erityisesti, että yhteisiä asioita on enemmän kuin erottavia ja että yhteinen todistus uskosta ja kärsivien auttaminen on paras viesti maailmalle.

Presidentti Sauli Niinistö sanoo antamassaan ekumeenisen rukouspäivän julistuksessa: ”Kiitollisina kansakuntamme vapaudesta rukoilemme rauhaa ja sovintoa oman kansamme keskuuteen ja koko maailmaan.”

Ekumeeninen rukousviikko muodostaa maapallon ympäri ulottuvan rukousketjun. Kaikkialla maailmassa rukoillaan samaan aikaan 18.–25. tammikuuta kristittyjen ykseyden puolesta yhteisten tekstien pohjalta.

Ekumeenisen rukousviikkoperinteen katsotaan alkaneen Yhdysvalloista. Suomessa rukousviikkoa on vietetty 1950-luvulta alkaen, mutta säännöllisen viettämisen lasketaan alkaneen vuodesta 1964, jolloin Helsingin Vanhankirkon seurakunnassa järjestettiin rukousviikon tilaisuus.

Tilaisuus alkaa Hämeenlinnan kirkossa 22.1. kello 18.

Irtisanomiskiista pitkien kynsien vuoksi – helpottunut työntekijä PAM-lehdessä: ”Ihmisarvo säilytettiin”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kiistan toisena osapuolena on valtionyhtiö Alko.

Palvelualojen ammattiliiton PAM-lehti uutisoi irtisanomiskiistasta, jossa ovat vastakkain Alko ja 15 vuotta yhtiön työntekijänä ollut Jaana Haikarainen.

Alko irtisanoi Haikaraisen tammikuussa 2015. Lehden mukaan syynä irtisanomiselle käytettiin sitä, että Haikaraisella oli liian pitkät kynnet.

Valtionyhtiö perusteli irtisanomista pitkien kynsien aiheuttamalla työturvallisuusriskillä ja työn hitaudella. Jutun mukaan työantajan taholta oli Haikaraiselle sanottu, että kynnet olisivat voineet enimmillään olla 2 cm pitkät.

Haikarainen oli eri mieltä: hän kokee, että pystyi tekemään työnsä ilman, että siitä aiheutuu haittaa laitteille tai asiakkaille.

Työntekijä kertoo, että pitkät kynnet ovat kuuluneet nuoruudesta lähtien hänen persoonaansa ja tyyliinsä. Kynnet ovat omat, eivät rakennekynnet.

Käräjäoikeuden tuomio riitautettuun irtisanomiseen tuli alkuviikosta. Haikarainen voitti, pitkät kynnet eivät riittäneet potkujen syyksi.

– Ihmisarvo säilytettiin, helpottunut Haikarainen kommentoi PAM-lehden verkkojutussa. Haikaraisen haastattelu julkaistaan kokonaan 27.1. ilmestyvässä PAM-lehdessä.

Käräjäoikeus tuomitsi Alkon korvaamaan Haikaraiselle 15 kuukauden palkkaa vastaavan summan ja ammattiliitolle oikeudenkäyntikulut.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.