Clintonille ja Trumpille maukkaat voitot

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvalloissa ennakkosuosikit Donald Trump ja demokraattien Hillary Clinton ovat nousemassa suurvoittoihin niin kutsutun supertiistain esivaaleissa.

Amerikkalaismedian ennusteiden mukaan Trump on vienyt voiton Georgian, Alabaman, Massachusettsin, Tennesseen, Virginian, Arkansasin ja Vermontin osavaltioissa. Trumpin lähin haastaja Ted Cruz voitti Oklahomassa sekä Texasissa, joka on hänen kotiosavaltionsa. Marco Rubiolle povataan voittoa Minnesotassa.

Demokraattien puolella Hillary Clinton on nousemassa voittoon seitsemässä osavaltiossa.

Ennusteiden mukaan Clinton on voittanut Georgiassa, Virginiassa, Alabamassa, Arkansasissa, Tennesseessä, Texasissa ja Massachusettsissa.

Hänen haastajalleen Bernie Sanders voitti kotiosavaltionsa Vermontin sekä Oklahoman, Coloradon ja Minnesotan.

Lopullisia tuloksia odotetaan vielä.

12 osavaltiota äänestää

Supertiistaina kaikkiaan 12 osavaltiossa republikaanit ja demokraatit äänestävät siitä, kenet haluavat puolueissa ehdolle presidentinvaaleissa.

Molemmat puolueet äänestävät Georgiassa, Virginiassa, Vermontissa, Massachusettsissa, Tennesseessä, Alabamassa, Arkansasissa, Texasissa, Oklahomassa ja Minnesotassa. Lisäksi demokraatit äänestävät myös Coloradossa ja republikaanit Alaskassa.

Ehdokkaat voittavat esivaaleissa taakseen puoluekokousedustajia, jotka äänestävät puolueensa lopullisesta presidenttiehdokkaasta puoluekokouksissa heinäkuussa.

Supertiistaina demokraateilla on jaossa noin viidennes kaikista puoluekokousedustajista, republikaaneilla noin neljännes.

Heidän määränsä perusteella mitattuna supertiistain tärkein osavaltio on Texas. Republikaaneilla on siellä tarjolla 155 puoluekokousedustajaa ja demokraateilla 222.

Maria Rosvall

Keskustelua aiheesta

Trump ja täystuho? Kysyimme suomalaisilta talousasiantuntijoilta, mitä öykkäröivän tv-tähden valinta presidentiksi tarkoittaisi

Suomalaiset talousvaikuttajat ovat varsin yksimielisiä siitä, että republikaanien ehdokkaan Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi uhkaisi myös Suomen taloutta. Toisaalta moni vastanneista uskoo, ettei Trump lopulta kykenisi tai haluaisikaan toteuttaa kaikkia kampanjalupauksiaan ja -uhkauksiaa.

Demokraatin kyselyyn vastasi kaikkiaan seitsemän tunnettua talousasiantuntijaa: kuusi pääekonomistia ja erikoistutkija. Lähetimme kyselyn myös Suomen Pankkiin, mutta pankki ei halunnut ottaa kantaa poliittisiin kysymyksiin.

Kysyimme, minkälaisia vaikutuksia presidenttikisan kahden ehdokkaan valinnoilla olisi maailman-, Euroopan ja Suomen talouteen. Kysely tehtiin sähköpostitse 7.9–12.9.

USA on Suomelle merkittävä kauppakumppani, joten suorat vaikutukset voisivat olla merkittävät.

Aktian pääekonomisti Heidi Schauman arvioi vastauksessaan, että Trumpin voitto kasvattaisi markkinaepävarmuutta.

– Kohentunut riski vaikuttaisi markkinoihin ympäri maailmaa lyhyellä aikavälillä. Brexit-äänestyksen luoma markkinamyllerrys on hyvä esimerkki, ei ihan vastaavasta, mutta kuitenkin samantyyppisestä tilanteesta.

Schaumanin mukaan suurimmat pidemmän aikavälin riskit liittyvät kuitenkin enemmän politiikkaan kuin talouteen. Hänkin epäilee, ettei Trump saa läpi kaikkea, josta hän on kampanjansa aikana puhunut.

Pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä sanoo, että Trumpin todellista politiikkalinjaa on äärimmäisen vaikea arvioida, koska esitykset, linjat ja näkemykset ovat muuttuneet populistiehdokkaalle tyypilliseen tapaan vaalikamppailun aikana. Tämä luo epävarmuutta sekä markkinoilla että yrityksissä.

– Protektionismin lisääntyminen olisi myrkkyä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä pienille avoimille talouksille, kuten Suomelle. Suomen tilannetta vaikeuttaisi vielä entisestään oman valuutan tuoman paineventtiilin puuttuminen tällaisen iskun sattuessa. Suomi on erityisen altis iskuille lisäksi sen vuoksi, että finanssipoliittista pelivaraa on syöty runsaasti finanssikriisin jälkeen, ja ikäsidonnaiset menot ovat lisääntymässä lähivuosina.

Handelsbankenin pääekonomistin Tiina Heleniuksen mukaan Suomen talous on tällä hetkellä erittäin haavoittuvainen kaikille ulkoisille vientikysyntään vaikuttaville shokeille.

– Huonoimmassa vaihtoehdossa Trumpin politiikka nostaisi USA:n lainakorkoja, jolla olisi heijastusvaikutuksensa globaaliin korkotasoon ja valuuttoihin. Trumpin valinnan voisi olettaa kiihdyttävän USA:n inflaatiota ja nostavan korkotasoa, mikä pitäisi USA:n dollarin vahvana. Tämä valuuttavaikutus olisi Euroopalle myönteinen asia, tosin ainut sellainen.

Pääekonomisti Mika Kuismanen Suomen yrittäjistä arvioi, että Trumpin valinta olisi Suomelle huonompi vaihtoehto kuin monelle muulle maalle.

– Ensinnäkin USA on Suomelle merkittävä kauppakumppani, joten suorat vaikutukset voisivat olla merkittävät. Toiseksi, Yhdysvaltain alentunut kansainvälinen kauppa muiden maiden kanssa johtaisi osaltaan alentuneeseen kauppaan Suomen ja kolmansien maiden välillä. Suomen talous on kiistatta herkkä kansainvälisiin shokeille.

Valta otetaan eri agendalla kuin se pidetään.

Synkimpiä madonlukuja kuuluu Nordean ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen suunnilta. Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju tunnetaan suorasanaisuudestaan. Hänen mukaansa ”maailma menee sekaisin”, jos Trump toteuttaa vaalikampanjassaan julkistamaansa politiikkaa: nostaa tuontitulleja ja laskee rikkaiden veroja.

– Silloin alkaa kauppasota ja Yhdysvaltojen inflaatio pomppaa samalla, kun julkisen talouden kestävyys menee kuralle.

Myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio on vakavana. Hän väläyttää ”totaalikaaosta maailmantaloudessa”. Silti myös hän sanoo olevansa varma, että Trumpin ministereiksi ja neuvonantajiksi päätyisi tätä järkevämpiä ja maltillisempia henkilöitä.

– Suomelle suuria riskejä olisivat todennäköisimmin maailmankaupan entistäkin heikompi kehitys ja ilmastonmuutoksen torjunnan vesittyminen. Ensin mainittu vaikutus näkyisi melko nopeasti viennin ja työllisyyden heikkenemisenä.

Toimihenkilökeskusjärjestön pääekonomisti Ralf Sund korostaa kuitenkin, että valta otetaan eri agendalla kuin se pidetään. Toisin sanoen kampanjointia on kampanjointia.

– Trump joutuu kuitenkin noudattamaan keskeisiä vaalilupauksiaan johonkin mittaan, ja se merkitsee maailmankaupan hidastumista ja esimerkiksi TTIP-vapaakauppasopimuksen romuttamista.

Hänkin pitää Trumpin valinnan vaikutusta etumerkiltään varmasti negatiivisena, Suomeen erityisesti.

– Tätä vaikutusta vahvistaa tietysti se, että taloudellisesti on menetetty vuosikymmen. Suomi on tämänkin vuoksi verrokkimaita haavoittuvampi.

TÄTÄ KYSYIMME

1) Minkälaisia välittömiä ja/tai pitkäaikaisia vaikutuksia Donald Trumpin valinnalla voisi olla nykytiedon valossa maailman­talou­teen? Uhkakuvat tai mahdollisuudet?
2) Entä minkälaisia seuraamuksia tai riskejä tällä olisi Suomeen? Onko pitkää taantumaa elänyt Suomi erityisen haavoittuva odottamattomille vaikutuksille?
3) Minkälaisia vaikutuksia Hillary Clintonin valinnalla olisi maailman- ja Suomen talouteen Jatkaako Yhdysvallat tässä ta­pauksessa nykyisen presidentin Barack Obaman linjoilla?

Demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin voitto ei horjuttaisi kehyksiä samalla tavalla yhdenkään talousasiantuntijan mielestä.

– Hän on konsensushakuinen ja varsin pragmaattinen poliitikko, ja valinnalla ei olisi juurikaan vaikutuksia Suomen talouteen, arvioi Suomen Yrittäjien Mika Kuis­manen.

Nordean Aki Kangasharjun mukaan Clintonin valinta olisi ”non-event”, eräänlainen antikliimaksi, jolloin talous jatkaisi nykyrataansa.

– Clinton todennäköisesti jatkaisi likimain Barack Obaman linjoilla, tiivistää Hypoteekkiyhdistyksen Juhana Brotherus.

Handelsbankenin Tiina Helenius huomauttaa kuitenkin, että Clintoninkin suhde globalisaatioon ja kauppasopimuksiin on muuttunut vaalikamppailun aikana kriittisemmäksi, ehkä vastauksena Bernie Sandersin kannattajien globalisaatiokritiikkiin.

Saman on havainnut Palkansaajien Heikki Taimio.

– Vastoin Obaman kantaa Clinton on asettunut vastustamaan investointisuojan sisältävää TTIP-sopimusta, mikä merkitsisi sen lopullista kaatumista ja olisi myönteistä Suomen kannalta. Muuten hän on vapaakaupan kannalla eikä muodostaisi uhkaa Suomen ulkomaankaupalle.

Keskustelua aiheesta

Independent: Britit arvioivat Mayn ymmärtävän kansalaisten arkea paremmin kuin Cameron

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160925 NEW YORK, NY - SEPTEMBER 19: British Prime Minister Theresa May looks on as she talks with Prime Minister of Pakistan, Nawaz Sharif during a bi-lateral meeting at the United Nations Buildng on September 19, 2016 in New York City. World leaders have arrived in New York for the 71st session of the UN General Assembly. The annual gathering is an opportunity for a number of high-level meetings, sideline bilaterals and think tank addresses concerning global issues. LEHTIKUVA / Christopher Furlong / Getty Images / AFP
Britannnian konservatiivipuolue valitsi Theresa Mayn johtajakseen heinäkuussa, minkä jälkeen hänet nimitettiin maan pääministeriksi.

Britanniassa pääministeri Theresa Mayn kannatus on vakaa, käy ilmi Independent-lehden teettämästä kyselystä.

Kyselyn mukaan britit kokevat konservatiivipuoluetta johtavan Mayn ymmärtävän tavallisten kansalaisten arkea huomattavasti paremmin kuin edeltäjänsä David Cameronin. Vastaajista yli puolet koki Mayn ymmärtävän tavallista kansalaista. Cameroniin tässä suhteessa luotti vain 14 prosenttia vastaajista.

Vastaajat uskovat myös, että May kykenee paremmin yhdistämään Brexit-äänestyksen jälkeisen Britannian kuin työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn. Mayn yhdistäjän roolissa näki 56 prosenttia vastaajista, kun Corbynin kohdalla samaan luotti alle neljännes.

Mayn uskotaan myös vievän ensi vaaleissa voiton Corbynista.
ComRes toteutti kyselyn verkossa 21.–22. syyskuuta. Vastaajia oli 2 050.

Viron presidentivaalista farssi – Kallas poltti päreensä: “Minulle riittää!”

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160924 Presidential candidate Siim Kallas (R) attends the Estonian presidential elections in Tallinn, on September 24, 2016. Estonia's electoral college meets to choose a successor to two-term liberal President Toomas Hendrik Ilves after parliament failed to do so last month, with analysts insisting the race is still too close to call. / AFP / RAIGO PAJULA - LEHTIKUVA / AFP
Siim Kallas oli vielä toiveikas saapuessaan Viron presidentinvaalien toisen kierroksen valitsijakokoukseen.

Virossa valitsijakokous ei onnistunut lauantaina valitsemaan presidenttiä.

Toisella kierroksella liian moni valitsijamiehistä äänesti tyhjää ja näin kumpikaan ehdokkaista ei saanut yli puolta annetuista äänistä.

Entinen EU-komissaari Siim Kallas keräsi 138 ääntä ja entinen oikeuskansleri Allar Joks 134. Mitättömiä tai tyhjiä äänestyslipukkeita oli 60.

Presidentin yrittää seuraavaksi valita parlamentti riigikogu, jossa on äänestetty presidentistä jo kertaalleen, yhteensä kolmen äänestyskierroksen verran.

“Kokeilkoot muut onneaan.”

Siim Kallas oli äänestyksen jälkeen pettynyt ja sanoi Viron yleisradioyhtiön haastattelussa, ettei aio missään tapauksessa olla enää ehdolla.

– Minulle riittää! Kokeilkoot muut onneaan, Kallas puuskahti.

Myös Allar Joks totesi yleisradioyhtiön haastattelussa, ettei hän tavoittele enää ehdokkuutta.

– Ei ole arvokasta, että ehdokkaat, joita ei tällä kierroksella valittu, lähtevät uudelle kierrokselle.

– Lähden maanantaina takaisin töihin, asianajotoimistossa työskentelevä Joks totesi.

Konkaripoliitikko Kallas sanoi, että valitsijakokouksen epäonnistuminen on suuri poliittinen kriisi.

– En ymmärrä, mistä yksimielisyys löytyy, jos sitä ei ole tähän mennessä löytynyt.

Analyysi: Yhdysvallat mainostaa olevansa läntisen maailman johtava kansanvalta, mutta edes salainen äänioikeus ei oikeasti toteudu

Kuva: Lehtikuva
usavaalit

Yhdysvaltain presidentinvaalin loppusuora alkaa tiistaina 28. syyskuuta kello 04 Suomen aikaa. Silloin käydään USA:ssa ensimmäinen kolmesta valtakunnallisesta vaalikeskustelusta suorassa tv-lähetyksessä. Aikaa vaalipäivään, 8. marraskuuta, on vain runsas kuukausi.

Mukana presidentinvaalin loppukeskusteluissa ovat demokraattien Hillary Clinton ja republikaanien Donald Trump. Nyt nämä kaksi mielipidetutkimusten suosituinta presidenttiehdokasta kohtaavat toisensa ensi kerran kasvotusten amerikkalaisten äänestäjien edessä. Voittajasta tulee Yhdysvaltain 45. presidentti.

Keskusteluun olivat pyrkimässä mukaan myös liberaalisen puolueen edustaja Gary Johnson ja vihreiden puolueen edustaja Jill Stein, mutta heidän kannatuksensa, noin 9% ja 6%, ei riitä ylittämään keskustelun pääsyvaatimuksena olevaa 15%:n äänikynnystä.

Vaaliväittelyn tärkeyttä korostaa, että republikaanit ovat viime hetkillä ilmoittaneet yllättäen myös Trumpin varapresidenttiehdokkaan Mike Pencen osallistuvan keskusteluun. Tämä on tavatonta, muttei ainutkertaista, ja vaalikeskustelun säännöt sallivat sen. Ilmoitus vahvistaa oletuksen, että republikaanit hyväksyivät Trumpin ehdokkaakseen vain hänen kansansuosionsa takia — ei siksi, että hän edustaisi republikaanien sisäpiirin poliittisia näkemyksiä ja pyrkimyksiä.

Trump joutui hyväksymään varapresidenttiehdokkaakseen henkilön, jota hän ei tunne.

Kun republikaanisen puolueen omat ehdokkaat eivät puolueen esivaaleissa voittaneet ulkopuolisena kisaan tullutta Trumpia, puolue päätti noudattaa vanhaa ohjetta: jos et voi voittaa vihollista, tee sen kanssa hyvä sopimus. Hintana republikaanipuolueen virallisesta presidenttiehdokkuudesta Trump joutui hyväksymään varapresidenttiehdokkaakseen henkilön, jota hän ei tunne ja jonka puolue nimitti ja mihin Trumpilla ei ollut mitään sanomista.

Näin republikaanit haluavat presidentinvaaleissa Trumpin saamat äänet. Mutta jos Trump valitaan, ääniä hallinnoi varapresidentti, joka on republikaanisen puolueen sisäpiirin, muttei puolueen äänestäjien valitsema. Mike Pence toimii siis Trumpin päällystakkina, mitä juuri ilmoitettu poikkeuksellinen menettely ratkaisevissa vaalikeskusteluissa todistaa. Puolueen paikkavartiointi on niin tiukka, että Trump on suorastaan holhouksessa.

Donald Trump puhuu.

Yhdysvaltain demokratian erikoisuus Suomeen verrattuna on, että presidentin valtakausi on lyhyt — vain neljä vuotta — mutta presidentinvaalin kampanjat ovat pitkiä. Nykyinenkin on kestänyt jo 16 kuukautta jokapäiväisessä mediakylvyssä, ja vielä on puolentoista kuukauden loppukiri jäljellä vaalipäivään.

Jos ollaan aivan tarkkoja, nyt käynnissä oleva vaalikampanja alkoi itse asiassa jo ennen kuin presidentti Barack Obama ehti aloittaa toisen kautensa. Republikaanit julkistivat oman, vuoden 2016 vaalien voittoon tähtäävän tavoiteohjelmansa jo loppuvuodesta 2012. Presidentin lyhyt valtakausi USA:ssa on johtanut käytännössä koko vaalikauden mittaiseen poliittiseen taisteluun, mikä on varsinkin Obaman toisella kaudella häirinnyt presidentin ja lakia säätävän kongressin työrauhaa.

Viime vuodet demokraattisen presidentti Obaman ja republikaanien hallitseman kongressin välit ovat olleet käytännössä poikki ja lainsäädäntötyö on ollut pahasti pysähdyksissä. Äänestäjät antavat presidentille työstään paremman arvosanan kuin kongressille: 52% amerikkalaisista hyväksyy Obaman toiminnan, mutta vain 13% hyväksyy kongressin työskentelyn.

Toinen Yhdysvaltojen demokratian erikoisuus Suomeen verrattuna on vaalien rahoitus. Julkisen vallan puoluetukea ei ole, joten puolueet joutuvat rahoittamaan toimintansa valtaosin kannattajiensa lahjoituksin. Kansalaisten lahjoitusten rahamäärää puolueen ehdokkaille ja puolueille on ollut lailla rajoitettu.

Yhdysvaltain korkein oikeus päätti kuitenkin vuonna 2010 muuttaa rajoituksia ja sallia republikaanienemmistönsä turvin myös yritysten ja ammattiyhdistysliikkeen osallistumisen vaalirahoitukseen, kiertoteitse ja käytännössä ilman mitään kattoa.

Tämä on johtanut ns. pimeän rahan virtaamiseen vaalitaisteluun. Varakkaat yksityishenkilöt ja organisaatiot ovat kanavoineet nimettöminä ja nimellään kymmenien miljoonien dollareiden yksittäisiä lahjoituksia vuoden 2016 vaaliin, niin republikaaneille kuin demokraateillekin. Tarkoituksena on tietenkin vaikuttaa vaalin lopputulokseen lahjoittajien pyrkimysten eduksi. Kahden viime vuoden lahjoitusten arvo ylittää jo nyt 1,1 miljardia dollaria eli pyöreästi 1 000 000 000 euroa. Ja rahavirta jatkuu vuolaana vaalipäivään saakka.

Kolmas Yhdysvaltojen demokratian erikoisuus Suomeen verrattuna on, että USA ei ole demokratia. Maa mainostaa olevansa läntisen maailman johtava kansanvalta, mutta sitä se ei ole. Demokratian kolme perusominaisuutta ovat yleinen, yhtäläinen ja salainen äänioikeus. Yhdysvalloissa kaksi ensimmäistä toteutuvat vain osittain, ja kolmas ei ollenkaan.

Yhdysvalloissa on noin 50 miljoonaa äänioikeutettua, jotka eivät ole rekisteröityneet äänestäjiksi.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei tule USA:ssa automaattisesti kaikille 18 vuotta täyttäneille. Se on optio, joka on kansalaisen itse aktivoitava. Aktivoiminen tapahtuu rekisteröitymällä kirjallisesti äänestäjäksi. Rekisteröitymisen yhteydessä on ilmoitettava, mitä puoluetta ensisijaisesti kannattaa. Vaihtoehtoja ovat demokraattien ja republikaanien lisäksi muun muassa liberaali ja vihreä puolue, mutta myös puolueista riippumattomaksi voi ilmoittautua.

Kerran aktivoitu äänioikeus on voimassa pysyvästi. Pitää vain muistaa tehdä jokaisen muuton yhteydessä osoitteenmuutos. Jos ei tee,äänioikeusilmoitus lähetetään vanhaan osoitteeseen, uudelle asukkaalle. Koska äänestyspaikalla ei useimmiten tarvitse näyttää henkilötodistusta, uusi asukas voi äänestää edellisen nimissä, vaikkei olisi koskaan itse rekisteröitynyt äänestäjäksi. Yhdysvalloissa on noin 50 miljoonaa äänioikeutettua, jotka eivät ole rekisteröityneet äänestäjiksi. Rekisteröidyistä äänestäjistä, joita on 150 miljoonaa, noin 13% eli vajaat 20 miljoonaa ei ole ilmoittanut osoitteen muutoksesta.

Äänestäjäksi rekisteröityminen vie amerikkalaisilta demokratian keskeisimmän ominaisuuden, vaalisalaisuuden. Jokaisella äänestyspaikalla on julkisesti nähtävänä luettelo oman äänestysalueen rekisteröidyistä äänestäjistä nimineen, osoitteineen ja puoluekantoineen. Tiedot ovat myös julkisesti kaupan. Esimerkiksi kotikaupunkini San Diegon 1,3 miljoonasta asukkaasta äänestäjiksi rekisteröityneitä on 667 000 (vain alle 53% äänioikeutetuista!) ja heidän puoluekannatuksensa saa tietää alkaen hintaan 500 dollaria, sen mukaan kuinka yksityiskohtaisia taustatietoja haluaa.

Hillary Clinton olisi Yhdysvaltain historian ensimmäinen naispresidentti.

Hillary Clinton olisi Yhdysvaltain historian ensimmäinen naispresidentti.

Näissä merkeissä menen vaimoni kanssa äänestämään Yhdysvaltain presidentinvaalissa tiistaina 8. marraskuuta. Minua ja vaimoani tervehditään jo vaalihuoneiston ovella iloisin jälleennäkemishuudoin. “Nuo ovat demokraatteja”, ilmoittaa kollegoilleen kovaan ääneen naapurimme, merijalkaväen eläkeläinen, joka on ollut pitkään vaalivirkailijana. Kaikki sisääntulijat saavat saman äänekkään tunnistuskohtelun puoluekannastaan riippumatta. Iloisen puheensorinan säestämänä annamme virkailijalle äänioikeusilmoituksen, joka on tullut kotiin postissa.

Nyt tullaan vielä yhteen amerikkalaisen demokratian erikoisuuteen. Suomessa presidentinvaalissa äänestetään vain presidentistä ja eduskuntavaaleissa äänestetään vain kansanedustajista. Näin ei ole USA:ssa. Yksissä vaaleissa äänestetään monesta asiasta, kustannustehokkuuden nimissä.

Niinpä meille on postissa tullut äänioikeusilmoituksen lisäksi yli 200-sivuinen kirjanen, joka esittelee presidentinvaaleissa äänestettäviä henkilöitä ja asioita. Olemme yrittäneet tuntikausia ymmärtää oppaan ohjeita ja suorittaneet kuivaharjoittelua, jotta itse äänestys sujuisi nopeammin, ehkä jopa alle vartin.

Vaalipaikalla saamme äänestyskoppiin mukaamme metrin pituisen äänestyslistan. Äänestämme Yhdysvaltain presidentistä ja varapresidentistä, kongressiin edustajainhuoneen ja senaatin jäsenistä, Kalifornian osavaltion virkailijoista, San Diegon kaupunginjohtajasta, noin 30:stä kansalaisaloitteesta sekä oman puolueemme, demokraattien, ehdokkaista paikallisen julkishallinnon luottamustehtäviin.

Toivomme, että äänestysvilkkaus olisi edes yli 50%. Koska paikallisia äänestyksiä on usein, jopa neljästi vuodessa, amerikkalaiset äänestäjät ovat laiskistuneet. Kun äskettäin äänestettiin vähimmäistuntipalkan korottamisesta San Diegossa, äänestysprosentti jäi hieman yli 20:een. Näin vähimmäispalkka-aloite hylättiin. Se oli vaaleilla valituissa kaupungin päättävissä elimissä kylläkin hyväksytty aiemmin jo kahdesti, mutta työnantajapiirien viime hetken “kansalaisaloite” keräsi riittävästi kannatusta ja johti suoran demokratian nimissä “kansanäänestykseen”. Kansa ei enää jaksanut äänestää.

No, nyt me äänestämme. Virkailija leimaa äänestyslistamme, ja sujautamme sen laatikkoon. Pikku palkintokin odottaa. Se on pieni tarra, jossa on tähtilipun kuva ja teksti ” I Voted ” eli minä äänestin. Jokainen saa yhden sellaisen. Sama tarra on ollut käytössä niin kauan kuin olemme äänestäneet.

Vaihtelu virkistäisi. Jospa saataisiin uusi tarra, jos Trumpista tulisi presidentti?

Alpo Collanus
Kirjoittaja on Suomen ja Yhdysvaltain kaksoiskansalainen, ja asunut USA:ssa vuodesta 1997.

Jeremy Corbyn jatkaa Labourin johdossa

Kuva: Lehtikuva

Jeremy Corbyn jatkaa brittien työväenpuolueen Labourin johdossa. Asiasta kertoi tuoreeltaan Labour Twitter-tilillään.

Corbyn voitti haastajansa Owen Smithin selvin, 61,8%—38,20%, luvuin.

Corbynilla, 67, on luja kannatus puolueen jäsenten keskuudessa. Heitä on tullut sankoin joukoin lisää Corbynin valtakaudella. Hänen kampanjatilaisuutensa ovat olleet menestyksiä.

Toisaalta useimmat puolueen kansanedustajista ovat menettäneet häneen tyystin luottamuksensa. Monet pelkäävät, ettei työväenpuolueella ole mahdollisuuksia nousta pääministeripuolueeksi Corbynin johdolla.

Ideologisena vasemmistolaisena pidetty Corbyn valittiin Britannian työväenpuolueen puheenjohtajaksi syyskuussa 2015, kun Ed Miliband luopui paikastaan hävittyjen vaalien jälkeen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta