– Suomen kannalta on tärkeää, että olemme mukana keskiössä Arktisten ja pohjoisten alueiden liikennehankkeissa. Myös yhteistyö Venäjän kanssa on tärkeää. Paavo Lipposen tekemä selvitys arktisen alueen mahdollisuuksista on hyvä pohja konkreettisille hankkeille.

Skinnarin mukaan suomalainen liikennepolitiikka on liian lyhytnäköistä. Suunnitelmia tehdään vain neljän vuoden hallituskausiksi, kun muissa Pohjoismaissa hankkeet katsotaan ainakin seuraavan 12 vuoden ajanjaksolle. Esimerkiksi Ruotsi on sitoutunut maan liikenneverkoston parantamiseen 60 miljardilla eurolla vuoteen 2024 mennessä.

Skinnarin mukaan Suomi on keskipisteessä monella tavalla arktisissa yhteyksissä ja Venäjän naapurina. Tavoitteena pitää olla pidemmän aikavälin suunnittelu ja Suomen tavoitteiden rohkea esiintuonti.

– Kun vierailin viikko sitten Tukholmassa huomaisin, että Suomi puuttui kokonaan eurooppalaisten tieverkkojen kartalta. Muutos vaatii paljon jalkatyötä. Ei vain uusia strategiapapereita. Meidän on siis tehtävä kovasti töitä monella rintamalla, jotta Suomi pääsee laajemmin mukaan eurooppalaisten liikennehankeiden TEN-T verkostoon.

Konkreettisista hankkeista Skinnari mainitsee poikittaisyhteydet Ruotsin, Suomen, Norjan ja Venäjän välillä sekä yhteyden Baltiassa ja Baltiasta Helsinkiin.

– Ilman mukanaoloa eurooppalaisessa TEN-T -rahoituksessa, merkittävät hankkeet kuten jäämeren rautatie ja Helsinki-Tallinnan tunneli jää helposti haaveeksi.

Skinnarin antaa hallitukselle erityiskiitoksen, että arktiset asiat on nyt nostettu sille tasolle mihin ne kuluvat.

– Ministerit ovat nyt selvästi tosissaan tämän asian kanssa. Se on hyvä alku.