Insa-tutkimuslaitoksen tuoreen kyselyn mukaan sekä demarien että vihreiden kannatus on nyt 18 prosenttia, kun keväällä vihreiden kannatus oli noin 26 prosentissa.

Suosituin puolue on kristillisdemokraattinen unioni 26 prosentillaan, joskin senkin kohdalla viisarit ovat alkaneet kääntyä alaspäin.

Jos vaalit pidettäisiin ensi sunnuntaina, niin liberaalipuolue FDP:tä äänestäisi 12, äärioikeistopuolue AfD:tä 11 ja vasemmistopuolue Linkeä seitsemän prosenttia.

Saksan demaripuoluetta ja sen kanslerikandidaattia, valtiovarainministeri ja varakansleria Olof Scholzia, 63, on moitittu virkamiesmäiseksi ja värittömäksi.

Juuri tämä tekijä saattaa synnyttää kuitenkin dynamiikan, joka ei välttämättä nosta SPD:tä liittopäivien suurimmaksi ryhmäksi, mutta kuitenkin riittävän suureksi, jotta se kykenee ottamaan johtavan roolin uuden hallituksen kokoonpanossa.

Vaikka liittokanslerin valitsee Saksassa liittopäivät, niin vaalikampanjaa käydään kanslerikandidaattien kautta.

Demarien valtti on Scholzin vaatimaton sympaattisuus, vakaus ja luotettavuus, kun taas näihin päiviin asti varsinkin median suosikkina ollut vihreiden kandidaatti ja puoleen toinen puheenjohtaja Annalena Baerbock, 40, sekä kristillisdemokraattien kandidaatti, Nordrhein-Westfalenin pääministeri ja CDU:n puheenjohtaja Armin Laschet, 60, ovat menettäneet uskottavuuttaan kompuroimalla skandaalista toiseen.

Baerbockin vaaleja varten kirjoittaman kirjan paljastuminen osittain plagiaatiksi sekä sittemmin vahvistuneet epäilyt hänen opintotietojensa paikkansapitävyydestä söivät rajusti hänen ja vihreiden kannatusta.

Lepsuudesta ja tyhjälle nauramisesta tunnetun Laschetin kannatus kääntyi rajuun laskuun median näytettyä suorassa tv-lähetyksessä hänen virnistelyään liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin esittäessä surunvalittelujaan äsköttäisen tuhotulvan uhrien omaisille.

Tuoreimman kyselyn mukaan suosituin kanslerikandidaatti on tällä hetkellä Scholz. Hänen suosionsa on noussut lyhyessä ajassa viidellä prosenttiyksiköllä 27 prosenttiin.

Laschetin haluaisi liittokansleriksi 14 prosenttia. Suurin romahdus on tapahtunut Baerbockin suosiossa. Keväällä häntä kannatti kansleriksi 26 prosenttia, nyt enää 13 prosenttia.

Näyttää siltä, että lakimieskoulutuksen saaneen Scholzin tyyli tehdä politiikkaa niin koronan aiheuttamiin valtaviin taloudellisiin haasteisiin vastaamaan joutuneena valtiovarainministerinä kuin aikaisemmin Hampurin hallitsevana pormestarina alkaa miellyttää entistä suurempaa osaa saksalaisista.

Ilmastonmuutoksen, koronan ja muiden ihmisissä epävarmuutta synnyttävien ilmiöiden lisääntyessä kaipuu vakaaseen ja edes hieman tulevaisuudenuskoa tarjoavaan politiikkaan on kasvamassa.

Saksalaiset näyttävät olevan myös saamassa tarpeekseen vihreiden paljon kieltoja ja rajoituksia sisältävästä pelottelupolitiikasta.

Vaikka uutiset kaatavat illasta toiseen luonnonmullistuksia olohuoneisiin, niin koko elämäntyylistään saksalaiset eivät ole valmiita luopumaan, ei ainakaan sillä hinnalla, mitä vihreiden suunnitelmat tulisivat maksamaan.

Vetovoima on hiipumassa myös kristillisdemokraattien politiikasta. Helmut Kohlin kristillisiin arvoihin perustunut konservatiivisuus kääntyi 16 vuotta maata hallinneen Angela Merkelin aikana sosialidemokraattiseen ja vihreään suuntaan ja avasi samalla tietä AfD-puolueelle.

Saksassa on tapana sanoa, että miksi pitäisi ottaa jäljitelmä, jos on mahdollista valita aito. Tällainen ajattelu saattaa tarjota SPD:lle mahdollisuuden näyttää todellisen ja alkuperäisen luonteensa työn ja toimeentulon, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden ja pienen ihmisen etujen ajajana.

Syyskuun 26. päivä näyttää, millaisin joukoin saksalaiset uskovat Olof Scholzin ja demarien linjaan.

Scholz kertoo Facebook-sivullaan haluavansa viedä Saksaa eteenpäin politiikalla, joka sisältää  maksettavissa olevat vuokrat ja energian, reilut palkat, 12 euron minimituntipalkan, vakaat eläkkeet sekä mahdollisuuden hankkia valtion tuella uusi ammatti ainakin kerran elämässä.

Lähtökohtana on uusiutuvaan energiaan ja vetyyn pohjautuva, ilmastoystävällinen teollisuus- ja talouspolitiikka.