Demokraatin kysely SDP:n piirijohtajille: Puheenjohtajan haastamisesta on tullut hyväksyttävää

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoo viikonloppuna puoluevaltuustossa, pyrkiikö hän helmikuun puoluekokouksessa jatkokaudelle. Yle kysyi puoluevaltuuston jäsenten näkemystä SDP:n tulevasta puheenjohtajavalinnasta.

Kysymykseen “Haluatteko, että Antti Rinne jatkaa SDP:n puheenjohtajana helmikuun puoluekokouksen jälkeen?”, 57 prosenttia vastasi antavansa tukensa Rinteen jatkolle. 32 prosenttia vastanneista ei halua Rinteen jatkavan. Viisi valtuutetuista jätti vastaamatta.

64 prosenttia kyselyyn vastanneista valtuutetuista kuitenkin toivoo Rinteelle haastajaa. Yleisin toivomus oli usean ehdokkaan vaali, jottei edellisen puoluekokouksen kaksintaistelu-asetelma toistuisi.

Rinteen nimeää suosikikseen 19 valtuutettua, eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin 13. Kaikkiaan valtuutetut ehdottavat Rinteen lisäksi seitsemää eri vastaehdokasta. He saivat yhteensä 25 mainintaa. Timo Harakka tuli kolmanneksi 5 maininnalla.

Ylen kyselyyn vastasi 7.–9.11. yhteensä 61:stä puoluevaltuutetusta 47.

Jos istuva puheenjohtaja nauttii enemmistön luottamusta, on valinnan jälkeen mandaatti vain vahvempi.

Kovin usein istuvia puheenjohtajia ei ole tavattu suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa haastaa.

Demokraatti kysyi 10.11. sähköpostitse kaikilta 13 piirien puheenjohtajilta, onko hyvä tai järkevää, että SDP:ssä tai ylipäänsä puolueissa haastetaan istuva puheenjohtaja? Kahdeksan vastasi. Vastanneiden enemmistö ei näe ongelmaa istuvan puheenjohtajan haastamisessa.

– On erittäin hyvä, että erilaisille näkemyksille annetaan sijaa myös puheenjohtajavaalissa, eli pelkästään positiivinen asia. Jos istuva puheenjohtaja nauttii enemmistön luottamusta, on valinnan jälkeen mandaatti vain vahvempi, vastaa Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Neeta Röppänen.

Helsingin piirin puheenjohtajan Pilvi Torstin mukaan puolueiden puheenjohtajan haastaminen on tilanteena hyvin erilainen riippuen, onko puolue hallituksessa vai oppositiossa. Keskeisten ministerien käymät puheenjohtajakamppailut vaikeuttavat monipuoluehallituksen työtä ja siksi hän suhtautuu niihin kriittisemmin kuin oppositiopuolueiden puheenjohtajien haastamiseen.

– SDP:ssä on nyt käsillä tulevan pääministerin ehdokkaan valinta ja toivon kaikkien pohtivan puheenjohtajakysymystä siltä pohjalta, ei miettien, onko joku ”sopivaa” vai ei, Torsti sanoo.

Osa normaalia demokratiaa

Demokraatti kysyi kommenttia asiaan myös viideltä SDP:n kansanedustajalta. Kaksi kommentoi.

– Jokainen puoluekokous on oma päätöksentekopaikka ja ei minun mielestä mitään sellaista yleistä voi sanoa, että näin tai näin, vaan puoluekokousten pitää olla aitoja päätöksentekopaikkoja, Riitta Myller muotoilee.

Jukka Gustafssonin mukaan on lähtökohtaisesti aivan normaalia, että Rinne voidaan haastaa.

– Se on minusta normaalia demokratiaa ja antaa kuvan terveestä ja elinvoimaisesta puolueesta.

Toinen näkökulma on Gustafssonin mukaan se, että Rinne on tehnyt työtään vasta vähän aikaa ja näytöt ja suunta kannatuksessa ovat menneet eteenpäin.

– Minusta rima on ja pitää olla aika korkealla, että lähdetään haastamaan.

Pohdintaa voidaan toki käydä, mutta me demarit olemme olleet usein ennenkin mestareita sotkemaan omaa pesäämme, joten kaipaisin nyt malttia.

Piirien puheenjohtajista ruotsinkielisten FSD:n Viktor Kock ei näe SDP:llä tarvetta puheenjohtajavaihdokseen. Hän toteaa kuitenkin olevansa demokratian puolustaja.

– En ymmärrä miksi puheenjohtajan haastaminen koetaan ongelmalliseksi. Ongelmallista on kuitenkin kun haastaja (tai istuva puheenjohtaja) keskittyy toisten ehdokkaiden mustamaalamiseen, se on haitaksi puolueelle, hän muotoilee.

Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtajan Teemu Hirvosen mielestä puheenjohtajan on ansaittava teoillaan ja toimillaan puoluekokouksen luottamus, joten haastaminen on ihan terve ilmiö.

– Poliittinen kulttuuri on tältä osin muuttunut viime vuosina, SDP aloitti sen 2014 ja kokoomus jatkoi 2016. Paluuta entiseen ei ole näköpiirissä.

– Mielestäni puolueen jokaisella tasolla pitää olla avoin mahdollisuus hakeutua johtotehtäviin. Kansanliikkeessä pitää aina jopa kannustaa jäsenistöä hakeutumaan tehtäviin, pikemmin kuin estää sitä paheksunnalla ja syyllistämisellä, Roope Lehto, Pirkanmaan piirin puheenjohtaja kommentoi.

Hän sanoo, että syntyisi erikoinen tilanne, jos esimerkiksi puheenjohtajavaaliin osallistuminen nähtäisiin kiellettynä ja paheksuttavana.

– Silloinhan valittu puheenjohtaja määrittelisi itse kauanko hän haluaa tehtävässä jatkaa. Puoluekokous on hyvä mahdollisuus arvioida eri paikoille pyrkivien ehdokkaiden kykyjä hoitaa tehtäviään. Kenenkään ei pidä mielestäni olla tämän arvioinnin yläpuolella.

Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajan Vuokko Puljujärven mukaan pitää luoda sellaista toimintakulttuuria, ettei istuvan puheenjohtajan haastaminen ole epäluottamuslause. Hän katsoo, että linjakeskustelut sytyttävät eri tavoin myös kenttää ja puoluekokousedustajia kuin valmiit ohjelmapaperit.

– Menneiden haavojen yli ei päästä, ellei reilusti yhdessä sovita uusista tavoista toimia puolueen uudistamiseksi.

Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Matias Mäkysen mukaan ei ole mitään syytä, miksi istuvaa puheenjohtajaa ei voisi haastaa.

– Vaalit ovat osa demokraattisesti toimivaa puoluetta ja puolueen edun mukaista on, että puheenjohtajan haastaminen on sallittua, jopa suotavaa.

Mäkysen mukaan on puhuttava enemmän politiikan sisällöistä ja toimintatavoista ja vähemmän henkilöistä.

– Puheenjohtajavaali on aina ensisijaisesti linjavaali ja tuota linjaa on hyvä tarkastella vaikka jokaisessa puoluekokouksessa. Istuva puheenjohtaja, joka saa mandaatin haastajasta huolimatta, voi toimia vahvemmalla oikeutuksella, kuin puheenjohtaja, joka on saanut jatkokauden, koska istuvaa ei saa haastaa, Mäkynen sanoo.

SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Rolf Nyholm toteaa, että puheenjohtajakysymys on ajankohtainen, kunhan Antti Rinne on antanut vastauksensa, asettuuko ehdolle.

– Pohdintaa voidaan toki käydä, mutta me demarit olemme olleet usein ennenkin mestareita sotkemaan omaa pesäämme, joten kaipaisin nyt malttia. En tiedä, onko sellaista sisäpiiritietoa, tai onko tapahtunut jotain sellaista minkä vuoksi puheenjohtaja pitäisi vaihtaa? Gallupit ovat meille nyt suosiollisia, mutta pitää muistaa, että ne saadaan kyllä helposti omilla toimilla päinvastaiseen suuntaan, Nyholm varoittaa.

Keskustelua aiheesta

Väkisin suudellut Teuvo Hakkarainen: ”Minulle ei käy viina – ei tipan tippaa. Siitä on päästävä kokonaan irti.”

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

Kokoomuksen kansanedustaja Veera Ruoho kertoi perussuomalaisten kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen suudelleen häntä väkisin eduskunnassa torstaina. Asiasta uutisoi MTV maanantaina.

Hakkarainen häiriköi myös sinisten ryhmähuoneessa, kertoi Aamulehti. Lehden mukaan Hakkarainen muun muassa alkoi heitellä alkoholijuomia lattialle.

Hakkarainen kommentoi tapahtuneita myöhään maanantaina Facebook-sivuillaan.

”Olen kauhean pahoillani kaikesta tapahtuneesta. Minulle ei käy viina – ei tipan tippaa. Siitä on päästävä kokonaan irti. Puoli vuotta saattaa mennä vesilinjalla, mutta paineet purkautuvat juuri ennen istuntotaukoa. Eduskuntatyön olen onneksi hoitanut hyvin.”

Hakkarainen kirjoittaa satuttaneensa Veera Ruohoa ja loukanneensa häntä.

”Tuo ei tietenkään ole ollut tarkoitukseni, mutta humalapäissäni teen typeryyksiä enkä osaa hallita voimiani. Anteeksi vielä kerran.”

Hakkarainen sanoo, ettei tällainen käytös ole hyväksyttävää millään muotoa.

”Olen itsekin menettänyt liikaa tämän ongelman takia. Ainoa ratkaisu on päästä irti alkoholista. Omin voimin se ei onnistu, joten haen siihen apua. Haluan hoitaa työni kunnialla.”

AVAINSANAT

Halla-aho lupailee IS:ssä seuraamuksia Hakkaraiselle – ”Ei pidä saattaa itseään sellaiseen tilaan, jossa hän ei voi vastata käyttäytymisestään”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa Ilta-Sanomissa, että puolueella ja eduskuntaryhmällä on kolme kurinpidollista vaihtoehtoa reagoida kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen käytökseen viime torstaina.

Silminnäkijöiden mukaan Hakkarainen kävi puoliltaöin eduskunnan kuppilassa kovakouraisesti kiinni edustajakollegaansa, kokoomuksen Veera Ruohoon.

Halla-aho sanoo IS:lle, että tietää asiasta vain sen, mitä Hakkarainen on itse kertonut ja mitä on luettavissa lehdestä.

– Hän on kertonut, että hänellä on hyvin vähän muistikuvia tapauksesta, mutta siellä on muita ihmisiä, joiden kanssa Hakkarainen on oman kertomansa mukaan tästä asiasta puhunut. Hänen omakin käsityksensä perustuu osittain siihen, mitä hänelle ovat muut kertoneet.

Normaalit kurinpidolliset toimet ovat huomautus, varoitus ja erottaminen.

Halla-ahon mukaan eduskuntaryhmän johto ja perussuomalaisten puolueen johto keskustelevat tällä viikolla, millaisia seuraamuksia Hakkaraiselle tulee.

– Emmeköhän me tästä viimeistään torstaina keskustele eduskuntaryhmän kokouksessa tai jo ennen sitä. Se on selvää, että kenenkään mielestä tällainen käytös ei ole hyväksyttävää, Halla-aho painottaa IS:n haastattelussa.

Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan Hakkaraiselle voi seurata puolueen tai eduskuntaryhmän taholta kolmenlaisia kurinpidollisia seuraamuksia.

– Sääntöjen mukaan normaalit kurinpidolliset toimet ovat huomautus, varoitus ja erottaminen. Hakkarainen ilmoittaa, ettei muista tapahtumista mitään, muttei se ei poista hänen vastuutaan siitä, että hänen ei pidä saattaa itseään sellaiseen tilaan, jossa hän ei voi vastata käyttäytymisestään, Halla-aho korostaa lehden haastattelussa.

Li Andersson avautuu Teuvo Hakkaraisen käytöksestä: ”Kuulostaa päinvastoin siltä…”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson on ottanut kantaa perussuomalaiten varapuheenjohtajan, kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen käytökseen.

– Teuvo Hakkaraisen käytöksessä ei ole mitään hauskaa. Kuulostaa päinvastoin siltä, että edustaja humalassa on pahoinpidellyt ja ahdistellut kolleegansa, vaan muutama päivä sen jälkeen, kun eduskunta on puhunut häirinnän nollatoleranssin tärkeydestä. Nyt nähdään mitä se tarkoittaa, Li Andersson kirjoittaa Twitterissä.

Muun muassa Ilta-Sanomat on tänään kertonut, että lehden tietojen mukaan Hakkarainen on suudellut väkisin kansanedustaja Veera Ruohoa (kok.) eduskunnan pikkujouluissa.

– Olen satuttanut kansanedustaja Veera Ruohoa ja loukannut häntä. Tuo ei tietenkään ole ollut tarkoitukseni, mutta humalapäissäni teen typeryyksiä enkä osaa hallita voimiani. Anteeksi vielä kerran, Hakkarainen kirjoittaa itse Facebookissa.

Keskustelua aiheesta

Puhemieheltä meni kuppi nurin: eduskunnan pikkujouluille loppu?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) selvittää Eduskuntatalon kaikkien pikkujoulujen lopettamista. Kaleva ja Verkkouutiset uutisoivat, että Lohela kirjoittaa asiasta Facebook-sivullaan.

Lohela kertoo pyytävänsä eduskuntaryhmiltä näkemyksiä asiasta.

Eduskuntaryhmien pikkujouluilla on Lohelan mukaan perinteensä, mutta jos käytös ei ole sitä, mitä sen eduskunnassa kuuluisi kaikissa olosuhteissa olla, on perinnettäkin puhemiehen mielestä tarkasteltava uudelleen.

Viime torstain pikkujoulujuhlat eduskunnassa ovat nousseet uutisiin järjestyshäiriöiden vuoksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen häiriköi sinisten ryhmähuoneessa eduskunnassa viime torstain pikkujoulujen yhteydessä, kertoo Aamulehti. Lehden mukaan Hakkarainen muun muassa alkoi heitellä alkoholijuomia lattialle.

AL:n silminnäkijäkertomusten mukaan Hakkarainen käyttäytyi aggressiivisesti ja uhkaavasti, kun työministeri Jari Lindström (sin.) pyysi häntä poistumaan sinisten ryhmähuoneesta. Hakkarainen pyysi myöhemmin Facebookissa tapahtunutta anteeksi. Lindström kiisti Iltalehdelle, että Hakkarainen olisi haastanut käsirysyyn.

Aamulehden mukaan saman pikkujouluillan yhteydessä kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) kutsuttiin lääkärin roolissa apuun täysistuntosalista, kun perussuomalaisia edustavalla henkilöllä epäiltiin alkoholimyrkytystä. Kyse ei ollut kansanedustajasta. Paikalle hälytettiin myös ambulanssi.

 

HS:n päätoimittaja vakuutti Ylellä seisovansa kohujutun takana – ei aio erota, jatkojutuille tuli aikalisä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi vakuutti illan Ylen A-studiossa, että lehti seisoo edelleen kohua aiheuttaneen tiedustelu-uutisensa takana. Hänen mukaansa HS ei ole rikkonut mitään lakia.

– On ollut yllättävää, kuinka viranomainen on reagoinut tähän [juttuun], mutta seisomme jutun takana, Niemi ihmetteli A-studiossa.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina Puolustusvoimien Viestikeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin, jossa käytettiin salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja.
Niemi huomautti A-studiossa, että monet meillä turvaluokitellut asiat ovat avoimia tietoja esimerkiksi Ruotsissa.

Keskusrikospoliisi tutkii tapausta turvallisuussalaisuuden paljastamisena ja virkasalaisuuden rikkomisena. Tapauksella on arvioitu olevan vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen ja Suomen suhteisiin muihin maihin. Jutussa on epäiltynä rikoksesta ainakin Helsingin Sanomien henkilöstöä.

Niemeltä kysyttiin Ylen A-studion haastattelussa, että pelottaako jutun julkaisusta seuraava mahdollinen rangaistus, totesi hän siihen, että ”kyllä tämä on hyvin vakavasti otettava”.

– Kyllä se tietenkin huolettaa, mutta lähdemme siitä, että oikeus tekee päätöksen aikanaan ja sitten näemme mitä siitä tulee, mutta lähtökohtaisesti katsomme, että emme ole mitään lakia rikkoneet.

Toistaiseksi luottamus on olemassa.

Niemen mukaan Helsingin Sanomat päätti tehdä jutun, koska tiedustelulakia ollaan uudistamassa. Lehti halusi kiinnittää huomiota sotilastiedusteluun, jonka yleisö tuntee kaikkein heikoiten. Hän kuitenkin myönsi, että Helsingin Sanomat olisi voinut selittää yleisölle paremmin syyt, miksi juttu tehtiin.

– Mutta jutussa esitetyt tiedot ja siihen liittyvät journalistiset seikat pitävät kyllä kutinsa, Niemi painotti A-studiossa.

Niemi totesi, ettei aio erota omatoimisesti, koska sellaista virhettä ei ole ilmennyt, että se olisi tarpeen. Hänen mukaansa Sanoman hallitus arvioi, voiko hän jatkaa lehden vastaavana päätoimittajana. Se on pyytänyt selvityksen uutisoinnin journalistisesta prosessista.

– Toistaiseksi luottamus on olemassa, Niemi sanoi Ylen A-studiossa.

Helsingin Sanomat lupasi lauantaina, että se julkaisee samasta aiheesta jatkojuttuja, joista ensimmäisen piti tulla julki sunnuntaina. A-studiossa kysyttiin, miksei jatkojuttuja ole kuitenkaan julkaistu.

– Olemme ottaneet aikalisän. Harkitsemme tarkasti seuraavien juttujen julkaisun. Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö jatkojuttuja tulisi. Meidän tehtävänä on käsitellä aihetta jatkossakin, Niemi vastasi.