Demokraatin kysely SDP:n piirijohtajille: Puheenjohtajan haastamisesta on tullut hyväksyttävää

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoo viikonloppuna puoluevaltuustossa, pyrkiikö hän helmikuun puoluekokouksessa jatkokaudelle. Yle kysyi puoluevaltuuston jäsenten näkemystä SDP:n tulevasta puheenjohtajavalinnasta.

Kysymykseen “Haluatteko, että Antti Rinne jatkaa SDP:n puheenjohtajana helmikuun puoluekokouksen jälkeen?”, 57 prosenttia vastasi antavansa tukensa Rinteen jatkolle. 32 prosenttia vastanneista ei halua Rinteen jatkavan. Viisi valtuutetuista jätti vastaamatta.

64 prosenttia kyselyyn vastanneista valtuutetuista kuitenkin toivoo Rinteelle haastajaa. Yleisin toivomus oli usean ehdokkaan vaali, jottei edellisen puoluekokouksen kaksintaistelu-asetelma toistuisi.

Rinteen nimeää suosikikseen 19 valtuutettua, eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin 13. Kaikkiaan valtuutetut ehdottavat Rinteen lisäksi seitsemää eri vastaehdokasta. He saivat yhteensä 25 mainintaa. Timo Harakka tuli kolmanneksi 5 maininnalla.

Ylen kyselyyn vastasi 7.–9.11. yhteensä 61:stä puoluevaltuutetusta 47.

Jos istuva puheenjohtaja nauttii enemmistön luottamusta, on valinnan jälkeen mandaatti vain vahvempi.

Kovin usein istuvia puheenjohtajia ei ole tavattu suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa haastaa.

Demokraatti kysyi 10.11. sähköpostitse kaikilta 13 piirien puheenjohtajilta, onko hyvä tai järkevää, että SDP:ssä tai ylipäänsä puolueissa haastetaan istuva puheenjohtaja? Kahdeksan vastasi. Vastanneiden enemmistö ei näe ongelmaa istuvan puheenjohtajan haastamisessa.

– On erittäin hyvä, että erilaisille näkemyksille annetaan sijaa myös puheenjohtajavaalissa, eli pelkästään positiivinen asia. Jos istuva puheenjohtaja nauttii enemmistön luottamusta, on valinnan jälkeen mandaatti vain vahvempi, vastaa Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Neeta Röppänen.

Helsingin piirin puheenjohtajan Pilvi Torstin mukaan puolueiden puheenjohtajan haastaminen on tilanteena hyvin erilainen riippuen, onko puolue hallituksessa vai oppositiossa. Keskeisten ministerien käymät puheenjohtajakamppailut vaikeuttavat monipuoluehallituksen työtä ja siksi hän suhtautuu niihin kriittisemmin kuin oppositiopuolueiden puheenjohtajien haastamiseen.

– SDP:ssä on nyt käsillä tulevan pääministerin ehdokkaan valinta ja toivon kaikkien pohtivan puheenjohtajakysymystä siltä pohjalta, ei miettien, onko joku ”sopivaa” vai ei, Torsti sanoo.

Osa normaalia demokratiaa

Demokraatti kysyi kommenttia asiaan myös viideltä SDP:n kansanedustajalta. Kaksi kommentoi.

– Jokainen puoluekokous on oma päätöksentekopaikka ja ei minun mielestä mitään sellaista yleistä voi sanoa, että näin tai näin, vaan puoluekokousten pitää olla aitoja päätöksentekopaikkoja, Riitta Myller muotoilee.

Jukka Gustafssonin mukaan on lähtökohtaisesti aivan normaalia, että Rinne voidaan haastaa.

– Se on minusta normaalia demokratiaa ja antaa kuvan terveestä ja elinvoimaisesta puolueesta.

Toinen näkökulma on Gustafssonin mukaan se, että Rinne on tehnyt työtään vasta vähän aikaa ja näytöt ja suunta kannatuksessa ovat menneet eteenpäin.

– Minusta rima on ja pitää olla aika korkealla, että lähdetään haastamaan.

Pohdintaa voidaan toki käydä, mutta me demarit olemme olleet usein ennenkin mestareita sotkemaan omaa pesäämme, joten kaipaisin nyt malttia.

Piirien puheenjohtajista ruotsinkielisten FSD:n Viktor Kock ei näe SDP:llä tarvetta puheenjohtajavaihdokseen. Hän toteaa kuitenkin olevansa demokratian puolustaja.

– En ymmärrä miksi puheenjohtajan haastaminen koetaan ongelmalliseksi. Ongelmallista on kuitenkin kun haastaja (tai istuva puheenjohtaja) keskittyy toisten ehdokkaiden mustamaalamiseen, se on haitaksi puolueelle, hän muotoilee.

Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtajan Teemu Hirvosen mielestä puheenjohtajan on ansaittava teoillaan ja toimillaan puoluekokouksen luottamus, joten haastaminen on ihan terve ilmiö.

– Poliittinen kulttuuri on tältä osin muuttunut viime vuosina, SDP aloitti sen 2014 ja kokoomus jatkoi 2016. Paluuta entiseen ei ole näköpiirissä.

– Mielestäni puolueen jokaisella tasolla pitää olla avoin mahdollisuus hakeutua johtotehtäviin. Kansanliikkeessä pitää aina jopa kannustaa jäsenistöä hakeutumaan tehtäviin, pikemmin kuin estää sitä paheksunnalla ja syyllistämisellä, Roope Lehto, Pirkanmaan piirin puheenjohtaja kommentoi.

Hän sanoo, että syntyisi erikoinen tilanne, jos esimerkiksi puheenjohtajavaaliin osallistuminen nähtäisiin kiellettynä ja paheksuttavana.

– Silloinhan valittu puheenjohtaja määrittelisi itse kauanko hän haluaa tehtävässä jatkaa. Puoluekokous on hyvä mahdollisuus arvioida eri paikoille pyrkivien ehdokkaiden kykyjä hoitaa tehtäviään. Kenenkään ei pidä mielestäni olla tämän arvioinnin yläpuolella.

Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajan Vuokko Puljujärven mukaan pitää luoda sellaista toimintakulttuuria, ettei istuvan puheenjohtajan haastaminen ole epäluottamuslause. Hän katsoo, että linjakeskustelut sytyttävät eri tavoin myös kenttää ja puoluekokousedustajia kuin valmiit ohjelmapaperit.

– Menneiden haavojen yli ei päästä, ellei reilusti yhdessä sovita uusista tavoista toimia puolueen uudistamiseksi.

Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Matias Mäkysen mukaan ei ole mitään syytä, miksi istuvaa puheenjohtajaa ei voisi haastaa.

– Vaalit ovat osa demokraattisesti toimivaa puoluetta ja puolueen edun mukaista on, että puheenjohtajan haastaminen on sallittua, jopa suotavaa.

Mäkysen mukaan on puhuttava enemmän politiikan sisällöistä ja toimintatavoista ja vähemmän henkilöistä.

– Puheenjohtajavaali on aina ensisijaisesti linjavaali ja tuota linjaa on hyvä tarkastella vaikka jokaisessa puoluekokouksessa. Istuva puheenjohtaja, joka saa mandaatin haastajasta huolimatta, voi toimia vahvemmalla oikeutuksella, kuin puheenjohtaja, joka on saanut jatkokauden, koska istuvaa ei saa haastaa, Mäkynen sanoo.

SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Rolf Nyholm toteaa, että puheenjohtajakysymys on ajankohtainen, kunhan Antti Rinne on antanut vastauksensa, asettuuko ehdolle.

– Pohdintaa voidaan toki käydä, mutta me demarit olemme olleet usein ennenkin mestareita sotkemaan omaa pesäämme, joten kaipaisin nyt malttia. En tiedä, onko sellaista sisäpiiritietoa, tai onko tapahtunut jotain sellaista minkä vuoksi puheenjohtaja pitäisi vaihtaa? Gallupit ovat meille nyt suosiollisia, mutta pitää muistaa, että ne saadaan kyllä helposti omilla toimilla päinvastaiseen suuntaan, Nyholm varoittaa.

Keskustelua aiheesta

”Ellei tätä tuomita kunnolla, mitä sitten” – Kiuru puuttui Turkin ihmisoikeustilanteeseen Etyjissä

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) on huolissaan ihmisoikeustilanteesta Euroopassa.

Eri puolilla Eurooppaa on ongelmia oikeusvaltion, tasa-arvon ja sukupuolineutraalisuuden toteuttamisessa sekä erityisen vaikeassa ja haavoittuvaisessa asemassa olevien oikeuksien puolustamisessa. Uhattuna ovat myös sananvapaus ja kokoontumisvapaus Euroopan alueella.

– Ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen ovat edellytyksiä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Etyjillä on vielä paljon tehtävää olemassa olevien ongelmien ja kriisien ratkaisemiseksi, Kiuru totesi puheessaan Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istunnossa Itävallan Wienissä perjantaina.

– Turvallisuustilanteen epävakaudesta kertoo hyvin esimerkiksi se, että Venäjä kieltäytyy yhä tunnustamasta ja toimeenpanemasta Minskin tulitaukosopimusta, hän sanoi.

Samalla, kun tunnustetaan Etyjin jäsenmaiden oikeus ja velvollisuus taistella terrorismia vastaan, on myös tunnistettava, että terrorisminvastaisen taistelun varjolla voidaan rikkoa ihmisoikeuksia ja Etyjin yhteisesti jaettuja arvoja.

– Esimerkiksi Turkissa valtava määrä journalisteja ja kansanedustajia on pidätetty, ja kansalaisten ihmisoikeuksia loukattu todella vakavalla tavalla. Etyjin reaktiot ja toimet ovat olleet riittämättömiä tilanteeseen puuttumiseksi. Ellei tätä tuomita kunnolla, mitä sitten, kysyy Kiuru.

Etyjillä on vielä paljon tehtävää olemassa olevien ongelmien ja kriisien ratkaisemiseksi.

Viime kädessä ihmisoikeusloukkauksiin puuttumisessa on Kiurun mukaan kysymys siitä, miten poliittinen järjestelmä pystyy näyttämään toteen, että yhteistyö, neuvotteleminen ja kansainvälinen diplomatia toimivat ja tulosta tulee.

– Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa huolehtivat ihmisoikeuksista ja turvallisuudesta ja pelkäävät, saadaanko kriisit ratkaistua. Etyjillä on ratkaiseva rooli näyttää, että kykyä tähän on. Kansalaisten luottamus voidaan menettää, elleivät ihmiset koe, että kansainvälisellä poliittisella diplomatialla tulee tuloksia, jotka todistavat, että epäkohtiin, sortoon ja loukkauksiin puututaan.

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen talvi-istuntoon (23.–24.2.) osallistuvat Krista Kiurun lisäksi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnasta kansanedustajat Aila Paloniemi (valtuuskunnan puheenjohtaja, kesk.), Kimmo Kivelä (valtuuskunnan varapj., ps.), Ilkka Kanerva (kok.) ja Mika Raatikainen (ps.).

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Lain valmistelun tasoa on nostettava konkreettisilla toimilla

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Merja Mäkisalo-Ropponen.

Viime aikoina on käyty laajaa julkista keskustelua lainvalmistelun tasosta.

– Menneellä viikolla pääministeri antoi lainvalmistelun tasosta ilmoituksen. SDP korosti keskustelussa, että lainvalmistelulle on annettava riittävät resurssit ja tarpeeksi aikaa. On parempi tehdä kerralla kunnollista. Nykyhallituksen aikana lainvalmistelussa on ollut erityisen paljon huomautettavaa, toteaa SDP:n kansanedustaja Merja mäkisalo-Ropponen tiedotteessaan.

– Lakiesityksistä on myös puuttuneet kokonaan kustannusvaikuttavuusanalyysit ja vaihtoehtoiskustannuslaskelmat. Hallitus on tehnyt monia päätöksiä, jotka todennäköisesti tulevat pitkällä tähtäimellä todella kalliiksi. Välttyisimme turhilta kustannuksilta tulevaisuudessa, jos laskisimme päätösten kustannukset ennen päätöksentekoa.

On parempi tehdä kerralla kunnollista.

Mäkisalo-Ropposen mukaan Itä-Suomen yliopisto aikoo ”onneksi” vastata hallituksen haasteeseen ja käynnistää lainvalmistelijoiden koulutuksen ensimmäisenä yliopistona Suomessa.

– Lainvalmistelijoiden koulutuksen käynnistämisen taustalla on lainvalmistelun laadusta viime aikoina käyty laaja julkinen keskustelu. Uudella opintokokonaisuudella vastataan siihen yhteiskunnalliseen tarpeeseen, jonka muun muassa pääministeri Juha Sipilä on nostanut esille. Hän totesi, että lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa.

– On kuitenkin selvää, että jos hallitus ei lisää resursseja ja hidastuttaa aikatauluja, niin hyväkään osaaminen ei auta, sillä liiallinen kiire estää laadukkaan toiminnan. Hallituksen onkin itse otettava lusikka käteen ja tehtävä konkreettisia toimia, jotta lakiesitykset olisivat paremmin valmisteltuja ja niissä olisi paremmin otettu huomioon pitkän aikavälin kustannusvaikutukset, Mäkisalo-Ropponen painottaa.

Rinne ihmettelee Malmi-keskustelua: ”Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää Malmin lentokenttää koskevaa hallituksen keskustelua outona. Hänen mielestään hallitus näyttää peruvan jo Helsingin kaupunginkin päätöksiä.

– Tai hallitus, vai yksin pääministeri Juha Sipilä (kesk.)? En tiedä.

Rinne viittaa siihen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) twiittasi eilen, ettei hallituksessa ole sovittu mitään Malmin lentokenttään liittyen.

– Aika outo tilanne taas kerran.

Rinteen mukaan Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti vuonna 2014 siirtää alueen hallinnan Helsingille Helsingin kaupungin toiveen mukaisesti. SDP oli silloin hallituksessa.

– Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa, Rinne sanoi.

Aika outo tilanne taas kerran.

Tuula Haatainen. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

– Tämä haisee siltä, että tässä tehdään nyt kuntavaalipolitiikkaa, SDP:n helsinkiläinen kansanedustaja ja pormestariehdokas Tuula Haatainen sanoo Helsingin Sanomissa.

– Mutta näin isoilla asioilla ei voi leikkiä, Haatainen korostaa.

Haatainen kysyy HS:ssa,voiko hallitukseen enää luottaa.

– Helsingin pitää pystyä suunnittelemaan rakentamista ja kaavoitusta hallitusti ja suunnitelmallisesti, se ei ole mahdollista tällaisessa tempoilussa, mitä Sipilä on tässä esittänyt. Haluamme tietää, mitä on edessä ja voiko hallitukseen luottaa.

Pääministeri Juha Sipilä tarkensi tänään eduskunnassa, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Sipilä sanoo, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) muistutti tänään kannanotossaan, että valtio on kolme vuotta sitten tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille. Kokoomusministeri painottaa, että valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa.

Hallitus ei pakkolunasta Malmin lentokenttää – Soini: Mitään esitystä kentästä ei ole

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Hän sanoi eduskunnassa, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä. Jos siellä halutaan muutosta tehdä, silloin on Sipilän mukaan mahdollisuus edetä. Sipilän mukaan kaikki on aina mahdollista, niin kauan kun ”kaivinkone on alueella”.

– Jos uusi valtuusto Helsingissä päätyy johonkin toiseen ratkaisuun, niin omalta puoleltani ainakin siihen on valmiutta sitten lähteä tarkastelemaan esimerkiksi vaihtoehtoisia alueita, Sipilä sanoi.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesi eduskunnassa kentästä, että mitään esitystä ei ole.

– Hallituksessa keskustalla ja meillä on sellainen kanta, että jos päästään Helsingin kanssa uuteen sopimukseen, niin en näe mitään estettä, etteikö valtio voisi olla mukana esimerkiksi korvaavissa järjestelyissä, Soini sanoi.

Hänen mukaansa perussuomalaiset puolueena ja eduskuntaryhmänä ovat yksiselitteisesti Malmin säilyttämisen kannalla.

Keskustelua aiheesta

SAK:hon uusi ekonomisti

Kuva: SAK / Olga Poppius / Studio Skaala
Patrizio Lainà.

Ekonomistiksi SAK:hon on valittu väitöskirjatutkija, kauppatieteiden maisteri Patrizio Lainà, 31.

Ennen SAK:ta Lainà on työskennellyt ekonomistina muun muassa Suomen Pankissa ja toiminut luennoitsijana Aalto yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Lainà aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa.

SAK edustaa liki miljoonaa työntekijää ja 20:tä ammattiliittoa teollisuudessa, julkisella sektorilla, kuljetuksessa ja yksityisillä palvelualoilla.

Juttuun on vaihdettu kuva klo 14.46.

 

AVAINSANAT