Demokraatin kysely SDP:n piirijohtajille: Puheenjohtajan haastamisesta on tullut hyväksyttävää

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoo viikonloppuna puoluevaltuustossa, pyrkiikö hän helmikuun puoluekokouksessa jatkokaudelle. Yle kysyi puoluevaltuuston jäsenten näkemystä SDP:n tulevasta puheenjohtajavalinnasta.

Kysymykseen “Haluatteko, että Antti Rinne jatkaa SDP:n puheenjohtajana helmikuun puoluekokouksen jälkeen?”, 57 prosenttia vastasi antavansa tukensa Rinteen jatkolle. 32 prosenttia vastanneista ei halua Rinteen jatkavan. Viisi valtuutetuista jätti vastaamatta.

64 prosenttia kyselyyn vastanneista valtuutetuista kuitenkin toivoo Rinteelle haastajaa. Yleisin toivomus oli usean ehdokkaan vaali, jottei edellisen puoluekokouksen kaksintaistelu-asetelma toistuisi.

Rinteen nimeää suosikikseen 19 valtuutettua, eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin 13. Kaikkiaan valtuutetut ehdottavat Rinteen lisäksi seitsemää eri vastaehdokasta. He saivat yhteensä 25 mainintaa. Timo Harakka tuli kolmanneksi 5 maininnalla.

Ylen kyselyyn vastasi 7.–9.11. yhteensä 61:stä puoluevaltuutetusta 47.

Jos istuva puheenjohtaja nauttii enemmistön luottamusta, on valinnan jälkeen mandaatti vain vahvempi.

Kovin usein istuvia puheenjohtajia ei ole tavattu suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa haastaa.

Demokraatti kysyi 10.11. sähköpostitse kaikilta 13 piirien puheenjohtajilta, onko hyvä tai järkevää, että SDP:ssä tai ylipäänsä puolueissa haastetaan istuva puheenjohtaja? Kahdeksan vastasi. Vastanneiden enemmistö ei näe ongelmaa istuvan puheenjohtajan haastamisessa.

– On erittäin hyvä, että erilaisille näkemyksille annetaan sijaa myös puheenjohtajavaalissa, eli pelkästään positiivinen asia. Jos istuva puheenjohtaja nauttii enemmistön luottamusta, on valinnan jälkeen mandaatti vain vahvempi, vastaa Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Neeta Röppänen.

Helsingin piirin puheenjohtajan Pilvi Torstin mukaan puolueiden puheenjohtajan haastaminen on tilanteena hyvin erilainen riippuen, onko puolue hallituksessa vai oppositiossa. Keskeisten ministerien käymät puheenjohtajakamppailut vaikeuttavat monipuoluehallituksen työtä ja siksi hän suhtautuu niihin kriittisemmin kuin oppositiopuolueiden puheenjohtajien haastamiseen.

– SDP:ssä on nyt käsillä tulevan pääministerin ehdokkaan valinta ja toivon kaikkien pohtivan puheenjohtajakysymystä siltä pohjalta, ei miettien, onko joku ”sopivaa” vai ei, Torsti sanoo.

Osa normaalia demokratiaa

Demokraatti kysyi kommenttia asiaan myös viideltä SDP:n kansanedustajalta. Kaksi kommentoi.

– Jokainen puoluekokous on oma päätöksentekopaikka ja ei minun mielestä mitään sellaista yleistä voi sanoa, että näin tai näin, vaan puoluekokousten pitää olla aitoja päätöksentekopaikkoja, Riitta Myller muotoilee.

Jukka Gustafssonin mukaan on lähtökohtaisesti aivan normaalia, että Rinne voidaan haastaa.

– Se on minusta normaalia demokratiaa ja antaa kuvan terveestä ja elinvoimaisesta puolueesta.

Toinen näkökulma on Gustafssonin mukaan se, että Rinne on tehnyt työtään vasta vähän aikaa ja näytöt ja suunta kannatuksessa ovat menneet eteenpäin.

– Minusta rima on ja pitää olla aika korkealla, että lähdetään haastamaan.

Pohdintaa voidaan toki käydä, mutta me demarit olemme olleet usein ennenkin mestareita sotkemaan omaa pesäämme, joten kaipaisin nyt malttia.

Piirien puheenjohtajista ruotsinkielisten FSD:n Viktor Kock ei näe SDP:llä tarvetta puheenjohtajavaihdokseen. Hän toteaa kuitenkin olevansa demokratian puolustaja.

– En ymmärrä miksi puheenjohtajan haastaminen koetaan ongelmalliseksi. Ongelmallista on kuitenkin kun haastaja (tai istuva puheenjohtaja) keskittyy toisten ehdokkaiden mustamaalamiseen, se on haitaksi puolueelle, hän muotoilee.

Kaakkois-Suomen piirin puheenjohtajan Teemu Hirvosen mielestä puheenjohtajan on ansaittava teoillaan ja toimillaan puoluekokouksen luottamus, joten haastaminen on ihan terve ilmiö.

– Poliittinen kulttuuri on tältä osin muuttunut viime vuosina, SDP aloitti sen 2014 ja kokoomus jatkoi 2016. Paluuta entiseen ei ole näköpiirissä.

– Mielestäni puolueen jokaisella tasolla pitää olla avoin mahdollisuus hakeutua johtotehtäviin. Kansanliikkeessä pitää aina jopa kannustaa jäsenistöä hakeutumaan tehtäviin, pikemmin kuin estää sitä paheksunnalla ja syyllistämisellä, Roope Lehto, Pirkanmaan piirin puheenjohtaja kommentoi.

Hän sanoo, että syntyisi erikoinen tilanne, jos esimerkiksi puheenjohtajavaaliin osallistuminen nähtäisiin kiellettynä ja paheksuttavana.

– Silloinhan valittu puheenjohtaja määrittelisi itse kauanko hän haluaa tehtävässä jatkaa. Puoluekokous on hyvä mahdollisuus arvioida eri paikoille pyrkivien ehdokkaiden kykyjä hoitaa tehtäviään. Kenenkään ei pidä mielestäni olla tämän arvioinnin yläpuolella.

Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajan Vuokko Puljujärven mukaan pitää luoda sellaista toimintakulttuuria, ettei istuvan puheenjohtajan haastaminen ole epäluottamuslause. Hän katsoo, että linjakeskustelut sytyttävät eri tavoin myös kenttää ja puoluekokousedustajia kuin valmiit ohjelmapaperit.

– Menneiden haavojen yli ei päästä, ellei reilusti yhdessä sovita uusista tavoista toimia puolueen uudistamiseksi.

Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Matias Mäkysen mukaan ei ole mitään syytä, miksi istuvaa puheenjohtajaa ei voisi haastaa.

– Vaalit ovat osa demokraattisesti toimivaa puoluetta ja puolueen edun mukaista on, että puheenjohtajan haastaminen on sallittua, jopa suotavaa.

Mäkysen mukaan on puhuttava enemmän politiikan sisällöistä ja toimintatavoista ja vähemmän henkilöistä.

– Puheenjohtajavaali on aina ensisijaisesti linjavaali ja tuota linjaa on hyvä tarkastella vaikka jokaisessa puoluekokouksessa. Istuva puheenjohtaja, joka saa mandaatin haastajasta huolimatta, voi toimia vahvemmalla oikeutuksella, kuin puheenjohtaja, joka on saanut jatkokauden, koska istuvaa ei saa haastaa, Mäkynen sanoo.

SDP:n Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Rolf Nyholm toteaa, että puheenjohtajakysymys on ajankohtainen, kunhan Antti Rinne on antanut vastauksensa, asettuuko ehdolle.

– Pohdintaa voidaan toki käydä, mutta me demarit olemme olleet usein ennenkin mestareita sotkemaan omaa pesäämme, joten kaipaisin nyt malttia. En tiedä, onko sellaista sisäpiiritietoa, tai onko tapahtunut jotain sellaista minkä vuoksi puheenjohtaja pitäisi vaihtaa? Gallupit ovat meille nyt suosiollisia, mutta pitää muistaa, että ne saadaan kyllä helposti omilla toimilla päinvastaiseen suuntaan, Nyholm varoittaa.

Keskustelua aiheesta

”Sain viestejä, että älä huora inise” – kansanedustajat tuntevat usein olevansa vapaata riistaa häirinnälle

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sosiaalisessa mediassa leviävä Me too -kampanja (minä myös) haluaa kiinnittää huomiota naisten kokemaan seksuaaliseen häirintään. Kansanedustajatkaan eivät välty epäasialliselta käytökseltä.

Kopelointia, huorittelua, ulkonäön kommentointia ja vihjailua. Seksuaalisen häirinnän monet muodot ovat tuttuja myös poliitikoille. STT:n haastattelemat naispoliitikot kertovat häirintää esiintyvän etenkin sidosryhmätapaamisissa tai kansalaisten keskuudessa.

Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) on joutunut nielemään kommentointia ulkonäöstään ja kuuntelemaan epämiellyttävää vihjailua kentällä.

– Sitä tapaa niin valtavan määrän ihmisiä eri paikoissa, eivätkä ne kohtaamiset aina ole pelkästään miellyttäviä. Ihmiset jotenkin tuntevat, että kansanedustajat ovat vapaata riistaa, että heille voi sanoa mitä tahansa.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on joutunut seksuaalisen häirinnän kohteeksi eduskunnan ulkopuolella, useimmiten sidosryhmätilaisuuksissa. Hän kertoi yhdestä tapauksesta Facebookissa osana #metoo-kampanjaa.

– En ole aina ihan varma, ymmärtääkö ahdistelija nöyryyttävänsä ja loukkaavansa niissä tilanteissa.

Hänen mielestään kampanjassa on tärkeää muun muassa se, että miehet ymmärtävät ongelman laajuuden.

Saarikko korostaa, että valtaosa työtovereista eduskunnassa on nykyään fiksuja herrasmiehiä, mutta menneistä ajoista on vielä säikeitä jäljellä.

– Eduskunta on ollut perinteisesti hierarkkinen ja miesvaltainen. Tärkeää on myös muistaa, että miehetkin joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteiksi.

Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo kokeneensa häirintää lähinnä nuorena kansanedustajana eduskunnassa.

– Nuoremmat sukupolvet ovat ehkä siinä mielessä tasa-arvoisempia ja saattavat ymmärtää paremmin, mikä on soveliasta ja mikä ei.

Vehviläisen mielestä on tärkeää, että uhrit ymmärtävät, ettei vika ole heidän, ja tekijät, että heidän toimintansa ei ole hyväksyttävää.

– Ensimmäinen ajatus aina on, että mitä minä tein väärin, kun sellaisen kohteeksi joutuu.

Myös kansanedustaja Sari Raassina (kok.) kertoo kokeneensa erityisesti nuorena poliitikkona runsaasti seksuaalista häirintää.

– Nyt vahvasti keski-ikäisenä häirintä on useimmiten nimittelyä, huorittelua ja ulkonäön pilkkaamista. Mutta on minuun käyty myös käsiksi.

Raassina kertoi pari vuotta sitten julkisesti, kuinka joutui seksuaalisen ahdistelun kohteeksi vaalityössään Kuopion torilla.

– Sen jälkeen sain viestejä, joiden sävy oli, että älä huora inise, että onhan se hyvä, että edes joku on susta kiinnostunut.

Raassina painottaa, että oman puolueen edustajat eivät ole häntä koskaan ahdistelleet.
– Toivon, että seuraavat sukupolvet, tytöt ja pojat, saisivat kasvaa omassa sukupuolessaan sellaiseksi kuin he ovat ilman, että heidän tarvitsee piilottaa tai hävetä kehoaan tai kokea, että heidän kehonsa ja siihen liittyvä seksuaalisuus on väline kiusaamiselle.

Joku saattaa ihastua poliitikkon tavalla, joka ei ole enää normaalia.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) uskoo eduskunnassa olevan samalla tavalla häirintää kuin muillakin työpaikoilla. Hänkin arvelee, että eniten poliitikkoja ahdistelevat kansalaiset, esimerkiksi puheluiden ja sähköpostien muodossa.

– On myös ollut sellaista, että joku saattaa ihastua poliitikkoon tavalla, joka ei ole enää normaalia, vaan menee häirinnän puolelle.

Filatov sanoo, että hänelläkin on kokemuksia, mutta hän ei niistä mielellään puhu.

– Ne eivät ole olleet minulle häirintää, mutta jollekin muulle ne olisivat voineet olla tosi rankkoja paikkoja.

STT–SANNA NIKULA

Ylen kysely: Alkoholilaista tulee jännitysnäytelmä – nelosoluen kauppamyynti repii ryhmiä

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Kansanedustajat äänestävät alkoholilakipaketista marraskuussa. Ylen kyselyn perusteella eduskunnassa on odotettavissa jännitysnäytelmä.

Puolet sen tavoittamasta 128 kansanedustajasta kannattaa nelosoluitten ja muiden vahvempien alkoholijuomien tuomista ruokakauppoihin, kioskeihin ja huoltamoille, joka kuuluu kiistanalaisimpiin lain ehdotuksiin.

Nykyään ruokakaupoista saa korkeintaan 4,7 prosentin vahvuisia alkoholijuomia, hallitus olisi nostamassa rajaa 5,5 prosenttiin.

Hallituspuolueet ovat antaneet Ylen mukaan edustajilleen vapauden äänestää asiassa omantuntonsa mukaan, joten opposition yhtenäinen vastustus voisi kaataa alkuperäisen esityksen.

Ylen kyselyyn vastanneista 128 edustajasta 53 kannattaa hallituksen esitystä nykyistä vahvempien juomien tuomisesta kauppoihin, 47 vastustaa ja 28 ei vielä halua tai osaa määritellä kantaansa.

Eduskuntaryhmien yhtenäisyys vaihtelee suuresti kyselyssä. Kokoomukselta, SDP:ltä, sinisiltä, vihreiltä ja kristillisdemokraateilta löytyvät yhtenäisimmät eduskuntaryhmät.

Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokoomuslaiset (vastanneita 24), siniset (10) ja perussuomalaiset (14) kannattavat nykyistä vahvempien juomien tuomista ruokakauppoihin. SDP:ssä (18), vihreissä (10) ja kristillisdemokraateissa (5) muutoksen vastustus on suurinta.

Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja.

Kyselyyn vastanneista 18 demarista 14 vastustaa esitystä, kaksi on epävarmoja kannastaan ja kaksi antoi tukensa esitykselle. Yksi muutoksen vastustajista on demarikansanedustaja Joona Räsänen.

– On tutkittu, että kun alkoholin saatavuutta lisätään, niin se lisää myös kulutusta. Kun kulutus kasvaa, niin se lisää haittoja. Kun haitat kasvavat, niin se lisää kustannuksia, hän perustelee Ylellä.

Räsänen viittaa asiantuntija-arvioihin, joiden mukaan ehdotus lisäisi sekä sosiaali- ja terveys- että poliisimenoja kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain. Demareiden lähes yhtenäisen vastustuksen ehdotukselle Räsänen arvioi johtuvan asiantuntijalausunnoista.

– Pitkin matkaa sosialidemokraatit ovat sanoneet, että tässä kannattaisi ottaa asiantuntijoiden neuvot huomioon. Ja sitä hallitus ei ole nyt tehnyt.

Demarit käyvät valiokuntakäsittelyn jälkeen keskenään alkoholilain uudistusta läpi.

”Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa palvelut” – SDP:n Rinne vetoaa vakavasti Sipilään

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on lukenut tarkkaan hallituksen esityksen sote-uudistuksen valinnanvapaudesta.

– Valinnanvapaus on kaunis sana, mutta hallitus peittää sen alle todella karmean tulevaisuuden, hän varoittaa Facebookissa.

Rinne pelkää, että ”uudistus” tulee johtamaan siihen, että veronmaksajat saavat entistä paljon kalliimman järjestelmän. Lisäksi asiakasmaksut nousevat merkittävästi ja ihmisten saamat palvelut vähenevät pitkällä aikavälillä, kun palvelut pirstaloituvat.

Rinne on erityisen pöyristynyt, että jopa neuvolat pistetään markkinoille tuottamaan voittoa yrityksille.

– Meidän maksamamme verot pitää käyttää tehokkaasti tuottamaan ihmisille laadukkaita ja saatavissa olevia palveluita. Emme me veroja maksa siksi, että jotkut niillä rikastuvat.

SDP:n puheenjohtaja muistuttaa perusasioista: Ihmisten pitää päästä lääkäriin ja ikäihmisillä on oikeus hyvään ja laadukkaaseen hoivaan.

– Kokoomuksen härski vedätys on tuhoamassa ihmisille tärkeät palvelut. Pääministeri Sipilä, älkää alistuko kokoomuksen tahtoon, Rinne vetoaa Juha Sipilään (kesk.).

 

”Ei osata mitään, opiskelijat jätetään oman onnensa nojaan” – amis-koulutuksesta annettu yksipuolinen kuva

Kuva: lehtikuva / sari gustafsson

Ammatillisesta koulutuksesta on luotu liian yksipuolinen kuva, kuusi järjestöä harmittelee. Ne myös kritisoivat mediaa siitä, että se keskittyy enimmäkseen yksittäisiin epäonnistumisiin.

– Ammatillinen koulutus uudistuu. Muutos on mittava, ja huolenaiheita riittää. Etenkin, kun samaan aikaan oppilaitokset ovat myös suurten rahoitusleikkausten kohteena.

– Väitteet siitä, että ammatillisessa koulutuksessa ei tarvitse osata mitään tai että opiskelijat jätetään oman onnensa nojaan, eivät pidä paikkaansa, Sivistystyönantajat, Yksityisten ammatillisten oppilaitosten liitto, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amke, Suomen yrittäjät, Suomen ammattiin opiskelevien Liitto Sakki ja Suomen opiskelija-Allianssi Osku painottavat.

Niiden mielestä koulutusvalintoja tekevien nuorten, aikuisten ja ammatillista osaamista tarvitsevien yritysten kannalta on tärkeää tuoda esiin muitakin näkökulmia.

– Yritykset ja elinkeinoelämä ovat osallistuneet pitkäjänteisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, muun muassa osaamisen arviointiin, tutkintojen kehittämiseen ja ammatillisen koulutuksen uudistamiseen.

Ammatillisen koulutuksen ongelmia ei pidä sivuuttaa, mutta…

Amisbarometrin (2015) mukaan taas 80 prosenttia opiskelijoista pitää opiskelusta ammatillisessa oppilaitoksessa ja 75 prosenttia pitää opetusta enimmäkseen hyvänä. Heillä oli selkeä suunnitelma kohti työelämää. Suomalaiset nuoret ovat myös vuodesta toiseen kärkisijoilla kansainvälisissä ammattitaitokisoissa.

– Ammatillisen koulutuksen ongelmia ei pidä sivuuttaa, mutta julkisessa keskustelussa on myös muistettava, että oppilaitokset kehittävät jatkuvasti ratkaisuja. Esimerkkinä voidaan mainita erilaiset toimintamallit, joiden avulla enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat valmistuvat ja työllistyvät, järjestöt muistuttavat.

Keskustelussa on jäänyt sivuraiteille järjestöjen mielestä myös se tosiasia, että kaksi kolmasosaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Joka vuosi kymmenet tuhannet työntekijät, työttömät ja yrittäjät pitävät yllä osaamistaan koulutuksen avulla.

– Työelämä tarvitsee osaavaa työvoimaa ja opiskelijat osaamista, joka mahdollistaa työllistymisen. Ammatillisen koulutuksen laatu, arvostus ja vetovoima eivät parane sillä, että koulutusta koskevasta uutisoinnista puuttuu faktojen toinen puoli, järjestöt korostavat.

Väyrynen syyttää Niinistöä lähes kaikesta: ”Maamme itsenäisyys on vakavasti uhattuna”

Kuva: LEHTIKUVA / HANNU RAINAMO

Europarlamentaarikko, Suomen presidentiksi halajava Paavo Väyrynen harmittelee, että hänen viime viikolla julkaisemansa kirja jäi ”harmillisesti muun julkisuuden varjoon”. Suomen linja 2017 kertoo Sauli Niinistön (kuvassa) toiminnasta tasavallan presidenttinä.

– Jokaisen Suomen tulevaisuudesta vastuuta kantavan olisi hyvä siihen perehtyä, Väyrynen kehottaa Uuden Suomen puheenvuorossaan.

Kirja osoittaa Väyrysen mukaan , että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnan keskellä maamme itsenäisyys ja puolueettomuus ovat vakavasti uhattuina.

– Pahinta on, että Sauli Niinistön johdolla Suomea on viety liittoutumispolitiikan tielle.

Hän arvioi, että Sauli Niinistö on toiminut kuuden vuoden takaisten vaalilupaustensa mukaisesti: ”EU:n yhteistä puolustusta pyritään kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista ja jos tätä kautta ei päästä riittävän pitkälle, liitytään Natoon. Niinistö on antanut vahvan tuen jopa EU:n yhteisen armeijan muodostamiselle”.

Väyrynen näkee Niinistön toimissa salavihkaisuutta:

– Niinistö näyttää edistävän Suomen sotilaallista liittoutumista samaan tapaan kuin hän on ajanut maamme jäsenyyttä euroalueessa – hivuttamalla ja todelliset tarkoitusperät kätkien.

Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Hän ihmettelee Niinistön toimia myös valtiovarainministerinä vuonna 1997.

– Päätös liittymisestä euroalueeseen tehtiin perustuslain vastaisesti. Asiasta ei järjestetty kansanäänestystä, eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto. Ruotsissa ja Tanskassa kansanäänestys järjestettiin, ja molemmissa maissa jäsenyys tuli hylätyksi. Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Väyrynen näkee myös ilmeisenä, että istuva presidentti puuttui viime kesäkuussa hallituspolitiikkaan ensi sijassa edistääkseen Suomen mukanaoloa, kun euroaluetta ryhdytään viemään yhteisvastuullisen liittovaltion suuntaan.

– Tukemalla kokoomuksen pyrkimyksiä syrjäyttää Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset hallituspolitiikasta Niinistö avasi tietä Suomen taloudellisen ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyyden kaventamiselle.

Väyrynen pistää Niinistön ”mieskohtaiselle vastuulle” sen, että Suomi ei syksyllä 2015 palauttanut Itävallan ja Saksan tapaan osittaisia rajatarkastuksia.

– Vastikään muut Pohjoismaat jatkoivat jälleen tarkastuksiaan. Suomi ei ole palauttanut niitä vieläkään. Viime vuonnakin Suomeen tuli yli 6000 uutta turvapaikanhakijaa. Vielä viime kesänä Sauli Niinistö vastusti ”rajojen sulkemista”, Paavo Väyrynen kirjoittaa puheenvuorossaan.