Kuttupuhe on eräänlainen ylistys kutuille ja samalla siinä on nostettu esille kuttutilallisten huolia. Sen pitää perinteisesti pirkanmaalainen kansanedustaja joulun tienoon budjettikeskustelussa. Se kuullaan maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta keskusteltaessa.

Tänä vuonna puhujanpönttöön kiipesi keskustan kansanedustaja Pertti Hakanen.

“Tosiaan vuonna 83 kanssani samalta paikkakunnalta kotoisin oleva silloinen kansanedustaja Timo Roos käsitteli taitavasti kuttua omassa puheenvuorossaan, josta muodostui yllättäen eduskuntaan perinne. Tätä perinnettä on sitten jatkettu täällä jalosti. Olen kuullut huhuja, että esimerkiksi edustaja Pirttilahti käsitteli aikoinaan erittäin ansiokkaasti kuttua viimassa. Samoin edustaja Alatalolla kutun viilutusta esiintyi paikoin voimakkaastikin kuulemma. Tällaiset edeltäjieni merkittävät saavutukset ansaitsevat kyllä tulla mainituiksi, kun kutusta puhutaan täältä pöntöstä. Heille, Pirttilahdelle ja Alatalolle, laitan kyllä ilman muuta sumpit pihisemään tämänkin puheenvuoron päätteeksi”, Hakanen muun muassa lasketteli siteeraillen vanhoja puheita.

– Puhe oli törkeä ja ylitti hyvän maun rajat. Ihmettelen edelleen, miten puhemies on sellaisen sallinut, aikoinaan ei olisi sallinut. Ei tunnu hyvältä, että pilkataan pientä siivua maataloudesta eli kuttutaloutta. Nyt sitä pilkkaa harrastaa nimenomaan juuri sellaiset, jotka esiintyvät maatalousväestön edustajina, Roos sanoo ja viittaa keskustan kansanedustajiin.

Roosin mukaan esimerkiksi kansanedustaja Mikko Alatalon (kesk.) kuttupuhe on aiemmin sisältänyt sopimattomuuksia. Roos on aiempinakin vuosina ilmaissut närkästystään navan alle menneistä puheista ja tänä vuonna Tyrvään Sanomat on jo kirjoittanut Roosin kritiikistä.

Eduskunnan täysistunnon 20.12.2016 pöytäkirjan mukaan puhemies Mauri Pekkarinen kehotti Hakasta jatkamaan kuttupuhettaan.

“Arvoisa edustaja Hakanen, minä pyydän saada ilmoittaa teille, että teidän puheenvuoronne pituudella ei ole sitten takarajaa”, Pekkarinen replikoi.

“Todella tämänkin idean kohottava, voimistava ja suoristava vaikutus on nyt selvitettävä aivan viimeistään tulevan ison tauon aikana, ja tällä tarkoitan nyt kyllä nimenomaan taloudellisia vaikutuksia”, Hakanen jatkoi ja viittasi aiempaan kysymykseensä “saisikohan pukinsarvesta hyvinvointia tukevaa uutetta kuten poronsarvesta”.

Vammalalainen kolme kautta istunut kansanedustaja Timo Roos kertoo kuttupuheen syntyneen, kun hän sai 1980-luvulla tuoreena kansanedustajana paikallisilta vuohitilallisilta yhteydenottoja. He olivat huolissaan oman elinkeinonsa puolesta.

Pikku hiljaa kuttujen puolustuspuheesta kehittyi hauska puhe, mutta Roosin mukaan ei koskaan ruokoton. Roos painottaa, että vuohiyrittäjiä on yhä. Kuttu tarkoittaa synnyttänyttä vuohta.

– Sen tähden olen tuohtunut, kun vuohitalous on pienen marginaaliväen asia. Minua loukkaa karjatilallisten, jotka vuohitiloja pitivät, puolesta. Ei eduskunnan puhujanpöntöstä, valtakunnan tärkeimmästä puheenpitopaikasta mitään muitakaan elinkeinoja pilkata, Roos sanoo.

– Kuttu on siitä saakka ollut porukassa mukana, kun Suomen kansa tuli Volgan mutkasta tänne, hän toteaa eläimen historiasta.

Kuttupuheen jälkeen puhemies Mauri Pekkarinen totesi myöntävänsä “normaalista kaavasta poiketen” puheenvuoron perussuomalaisten kansanedustajalle Toimi Kankaanniemelle.

“Arvoisa herra puhemies! Syntyperäisenä tyrvääläisenä koen, että minulla on kunnia kiittää edustaja Hakasta asiantuntevasta ja hyvästä puheesta. Kotonani oli kuttu, joten se on hyvin tuttu, ja myös se kutunjuusto, jota tässä mainostettiin, oli erittäin hyvää ja on varmasti tänäkin päivänä”, Kankaanniemi lausui ja kehotti kaikkia pyrkimään löytämään kutunjuustoa.