Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Eduskunta keskustelee kehityspolitiikasta – Skinnari Afganistanista: “On kysytty, jäikö käteen mitään pitkäkestoisia kehitysvaikutuksia. Jäi.”

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) esitteli kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon eduskunnan täysistunnossa Helsingissä.

Eduskunta keskustelee paraikaa valtioneuvoston kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta.

Demokraatti

Demokraatti

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) totesi, että hallitusohjelma edellytti selonteon laatimista, mutta syy ja tarve ovat syvemmällä: miten suomalaisen kehitysyhteistyön äkkikäännöksistä päästään eroon?

– Mitkä ovat ne periaatteet, joita eduskuntapuolueet ja suomalainen yhteiskunta voivat mahdollisimman laajasti tukea? Vain pitkäjänteisellä työllä saavutetaan pysyviä kehitystuloksia, ja niitä me kaikki tässä salissa peräänkuulutamme. Selonteko vahvistaa suomalaista kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä ohjaavat periaatteet, arvot ja tavoitteet, Skinnari sanoi.

Skinnari totesi, että viime viikkojen tapahtumat Afganistanissa ovat alleviivanneet sitä, että kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

– Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat tärkeässä roolissa kansainvälisen yhteistyön keinovalikoimassa vakaamman ja turvallisemman maailman puolesta.

– Kehityspolitiikalla vaikutetaan rajat ylittäviin ilmiöihin, joissa maiden on pakko toimia yhteistyössä. Se on raide, jolla maat pystyvät löytämään ratkaisuja yhteisiin ongelmiin silloinkin, kun suurvaltojen ristipaine tukkii perinteisen turvallisuuspolitiikan kanavia.

“Naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet ovat edelleen selkeä ykköspainopiste.”

Skinnari painotti, että sääntöpohjainen monenkeskinen kansainvälinen järjestelmä on Suomelle elintärkeä.

– Aktiivisena ulko- ja kehityspolitiikan toimijana olemme muuttamassa tätä järjestelmää entistä toimivammaksi.

Kehityspolitiikan perustana on YK:ssa yhteisesti hyväksytty Agenda 2030 ja päämääränä köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Selonteon valmistuminen osuu aikaan, jossa ensimmäistä kertaa 30 vuoteen köyhyys maailmassa on lisääntynyt. Koronapandemia on kasvattanut sosioekonomisia ongelmia ja pahentanut velkakriisiä kehittyvissä maissa.

– Konfliktit ovat lisääntyneet. Tällä kaikella on maailmanlaajuisia vaikutuksia, myös Suomeen.

Selonteko linjaa, että kehitysyhteistyössä panostetaan jatkossakin Suomen pitkäjänteisiin vahvuusalueisiin.

– Naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet ovat edelleen selkeä ykköspainopiste. Ylivaalikautisuus on tärkeä uudistus, sillä tulosten saavuttaminen vaatii vuosikymmenten mittaista sitkeää työtä vaikkapa koulutuksessa, terveydenhuollossa tai luonnonvarojen kestävässä käytössä.

“Meidän on ajettava loputkin siilot alas kaupan ja kehityksen yhteisvaikutusten tieltä.”

Skinnari totesi, että pitkäjänteisyyden lisäksi selonteko linjaa kehityspolitiikan uudistuksista. Keskeisiä ovat muun muassa innovaatioiden ja digitalisaation kasvava rooli kehityksen mahdollistajina.

– Tavoittelemme suomalaisen yhteiskunnan osaajien entistä vahvempaa osallistumista kehityspolitiikkaan, mukaan lukien yksityisen sektorin toimijat sekä tutkimus- ja koulutusinstituutiot. Kansalaisjärjestöt ovat jatkossakin tärkeitä kumppaneita, jotka työnsä kautta edistävät samalla vapaan kansalaisyhteiskunnan toimintakykyä kehittyvissä maissa.

– Vahvistamme kaupan ja kehityksen yhteisvaikuttavuutta, jolla tuemme suomalaisen osaamisen ja yritysten menestymistä maailmalla. Meidän on ajettava loputkin siilot alas kaupan ja kehityksen yhteisvaikutusten tieltä ja saatava yksityinen sektori mukaan tulokselliseen tekemiseen.

Skinnari palasi vielä Afganistaniin, jossa Suomen diplomaattinen läsnäolo ja kehitysyhteistyö on tällä hetkellä keskeytetty. Humanitaarisen apu kuitenkin jatkuu.

– Viimeisen 20 vuoden kehitysyhteistyön tulokset eivät kuitenkaan valu hukkaan. Suomen ja kansainvälisen yhteisön pitkäaikaisen tuen ansiosta Afganistanissa on nyt enemmän koulutettuja, terveempiä ja valveutuneempia kansalaisia, kuin jos emme olisi tehneet maassa kehitysyhteistyötä. Tämä kapasiteetti ei mene hukkaan ja se näkyy myös Afganistanissa käytävässä keskustelussa: tyttöjen koulunkäynnin jatkumista on vaadittu ja median toimintaedellytyksiin kiinnitetty huomiota.

– On kysytty, jäikö käteen mitään pitkäkestoisia kehitysvaikutuksia. Jäi. Esimerkiksi lukutaito on kestävä kehitystulos, jota ei voi viedä keneltäkään pois. Vuonna 1979 noin 18 % yli 15-vuotiaista afgaaneista oli lukutaitoisia. Nyt tuo osuus on 43 % ja ikäluokassa 15-24 –vuotiaat jo 65 %.

“Olemme tämän tavoitteen saavuttamisessa kaukana.”

Skinnari muotoili kehitysyhteistyön olevan keino, ei päämäärä.

– Pitkällä tähtäimellä tavoitteenamme on tehdä itsemme tarpeettomiksi ja saattaa kehittyvät maat omalle, vakaalle polulleen.

– Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja saa aikaan tuloksia, joista annetaan laaja raportti eduskunnalle jälleen ensi vuonna. Tulosohjausta, riskien ja laadun hallintaa sekä hallinnollisia menettelyjä on kehitetty aktiivisesti viime vuosien aikana, ja esimerkiksi OECD:n vertaisarvion seurannassa saimme tänä keväänä erittäin myönteisiä arvioita näiltä alueilta.

Selonteko linjaa, että Suomi tavoittelee määrärahatasoa, joka vastaa YK:ssa annettua sitoumusta käyttää kehitysyhteistyöhön 0,7 % bruttokansantulosta.

Tavoitevuodeksi 0,7 %:n tason saavuttamisessa asetettiin vuosi 2030.

– Olemme tämän tavoitteen saavuttamisessa kaukana pohjoismaisista kumppaneistamme. YK-tavoitteet ovat prosenttiosuuksia kunkin maan BKTL:stä, ja maan talouden kunto vaikuttaa samalla maan kykyyn osallistua kehitysrahoitukseen. Suomi tarkastelee kehitysyhteistyön rahoitusta huomioiden kokonaistaloudellisen tilanteensa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE