Palaute kummallekin on kiittävää.

Eero Heinäluoma tulkitsee Niinistön myös halunneen rauhoittaa Ukrainan kriisin ympärillä pyörivää keskustelua.

Heinäluoma itse ei ole tyytyväinen suomalaisen median tapaan käsitellä kriisiä.

Hän katsoo, että myös media synnyttää turvattomuutta.

– Siihen nähden presidentin puhe oli hyvin selkeä, se korosti Suomen hyvää asemaa, meidän asiat on hyvin hoidettu ja meillä on toimivat hyvät suhteet kaikkialle. Vakauden ymmärtäminen oli presidentin puheessa tärkeä sanoma ja siihen voi vain yhtyä.

– Niinistöhän tavallaan sanoi, että meidän linja kestää erilaisissa oloissa. Niinhän se on. Ei tämä Ukrainan kriisi, niin vaikea kuin se onkin ja niin vaikea kuin sen taakse on nähdä kaikkea, mitä siinä tapahtuu, eihän se ole erityisesti ja ensi sijassa Suomeen liittyvä kriisi, Eero Heinäluoma sanoo.

Podcastissa tavataan käsitellä niin EU-politiikkaa, kotimaista politiikkaa kuin Helsingin kaupunkipolitiikkaakin.

Kaupunginvaltuutettu, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma nostaa podcastissa Helsingin kaupunginvaltuustosta esiin selvityksen kaupungin ylimmän virkakunnan palkoista. Asiaa on hänen mukaansa käsitelty alustavasti kaupunginhallituksen aamukoulussa. Selvityksen tulos kertoo, että Helsinki on jäänyt palkoissa vähän jälkeen verrokkikunnista.

Heinäluoma ennakoi, että päättäjille saatetaan esittää ylimmän virkajohdon palkkojen nostamista.

Heinäluoma kehuu Helsingin virkahenkilöstöä myös ylimmän johdon osalta sitoutuneeksi, mutta muistuttaa, että palkkoihin käytetty raha on rajallinen.

– Meillä on edelleenkin kaupungissa hyvin paljon pienituloisia työntekijöitä. Alle 2 000 euroa tienaavia. Mitä tapahtuu heille? Eikö näiden työntekijöiden osalta ala olla tilanne jo aika vakava? Meillä on monia aloja, joissa meillä on isoja rekrytointivaikeuksia. On yhtä lailla lähihoitajaa ja varhaiskasvatuksen hoitajaa, Eveliina Heinäluoma toteaa esimerkkinä.

Hänen mukaansa ensin on katsottava pienimpien palkkojen palkkakehitys ja pyrittävä korjaamaan sitä ylöspäin varsinkin alle 2000 euroa tällä hetkellä tienaavien osalta.

– Jos me lähdemme korjaamaan näitä ylimpiä ensin, kyllä se on aika epämoralisoivaa. Vaikka kaikki tekevät parhaansa ja antavat erittäin arvostettavan panoksen kaupungin palveluihin, siitä huolimatta järjestyksen pitäisi olla toinen. Ensiksi pienimmät palkat ja niiden korjaus. Sen jälkeen voidaan katsoa sitten muutakin, jos rahaa on.

Euroopan komissio on esittänyt, että ydinvoima ja maakaasu sisällytetään osaksi EU:n kestävän rahoituksen luokittelua eli taksonomiaa väliaikaisesti EU:n siirtyessä kohti uusiutuvien energianlähteiden käyttöä.

Eero Heinäluoma huomauttaa podcastissa, että vasta nyt kuitenkin alkaa varsinainen jännitysnäytelmä.

EU-parlamentti voisi nimittäin kumota neuvoston päätöksen yksinkertaiselle enemmistöllä.

Heinäluoma povaa kovia lähiviikkoja, koska on vahvoja voimia, jotka haluavat kaataa taksnomiaesityksen. Hän nostaa esiin periaatteelliset ydinvoiman vastustajat ja maakaasun vastustajat. Maakaasuun liittyy myös paljon ulkopolitiikkaa.

– Ei ole ollenkaan selvää, että tämä menee lävitse EU-parlamentissa.

-Kun maailma ei ole täydellinen ja se paras maailma ei rakennu hetkessä, kompromissina olen itse ajatellut tukea tätä komission päätöstä, jos käsittelyssä ei ilmene mitään yllättävää. Mutta tosi vahvat voimat ovat kyllä liikkeellä kaatamismielessä, Heinäluoma sanoo.

Hän on kirjoittanut asiasta myös Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.

EU-asioista Eero Heinäluoma nostaa esiin myös Puolan presidentin puheenvuoron.

– Hän sanoi, että Puolan pitää hänen mielestään luopua kurinpitolautakunnasta, joka on saanut kurittaa tuomareita, jos tuomarit tekevät vääriä päätöksiä.

Puolassa tuomareiden mahdollisista syytteistä päättää korkeimman oikeuden kurinpitolautakunta, jota on pidettyEU:n perussopimuksen vastaisena.

Heinäluoman mukaan Puola otti nyt ensimmäisen askeleen perääntymisessä.

– Siinä puhutaan isoista asioista. Raha on tehokas konsultti. Puola ei saa nyt 35 miljoonaa euroa. 35 miljoonaa euroa elvytysrajoja jäissä, koska Puola ei ole toiminut oikeusvaltiopuolella EU:n arvojen, periaatteiden ja säännösten mukaisesti.

Tosin Puolan avaus on herättänyt jo kritiikkiäkin oikeusoppineiden suunnasta.

Heinäluoma jatkaa, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kytkemistä EU:n rahanjakoon pantiin liikkeelle silloin Suomen puheenjohtajuuskaudella.

– En tiedä, onko (eurooppaministeri) Tytti Tuppurainen (sd.) shampanjan ystävä. Jos on, niin nyt kannattaa korkata. Nyt se kantaa hedelmää. Maailma ei ole täydellinen ja en tiedä, riittääkö ratkaisu, jota Puolan presidentti nyt tarjoaa. Se ei missään tapauksessa korjaa kaikkia ongelmia Puolassa, mutta on se vaan merkki siitä, että sillä työllä, jota tässä asiassa on viime vuosina tehty, on vaikutusta. Itseäni tämä lämmittää suuresti, koska olen koko kaksi vuotta johdonmukaisesti kaikissa yhteyksissä omassa ryhmässäni ja valiokunnissani sen puolesta, että oikeusvaltioehdot pitää saada rahanjakoon mukaan, Eero Heinäluoma sanoo.