Maarit Feldt-Ranta oli lähtöisin vaatimattomista oloista. Sokea isä opetti Maaritille laaja-alaisen sivistyksen merkityksen. Äiti kantoi aamupostit ja antoi eväät omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen.

Halu auttaa muita ohjasi Maaritin sosialidemokraattiseen liikkeeseen. Vuoden 2003 eduskuntavaaliehdokkuus ei johtanut valintaan, mutta johti poliittisen uran nopeaan nousuun. Maaritin valoisuus ja energisyys vakuuttivat puoluejohdon.

Vuodesta 2003 Maarit toimi ensin ministeri Haataisen, sitten ministerin Filatovin ja lopulta koko ministeriryhmän avustajana. Vuonna 2005 tuli jo valinta SDP:n puoluesihteeriksi. Eduskuntaan Feldt-Ranta valittiin 2007. Puoluehallituksessa hän vaikutti harvinaiset 14 vuotta, niistä viimeiset kaksi vuotta puolueen varapuheenjohtajana.

Maarit oli aito nordisti, pohjoismaisen yhteistyön kannattaja ja tekijä. Maaritille suhteet muiden pohjoismaiden päättäjiin olivat jokapäiväisiä ja luontevia. Hän tunsi kaikki ja kaikki tunsivat hänet.

Mahasyöpä vuonna 2009 käänsi Maaritin elämän suuntaa, mutta ei vähentänyt elämänhalua ja valoisuutta. Syöpä uusiutui 2013, mutta vasta kolmas sairastuminen tammikuussa 2019 pakotti hänet lopulta jättämään yhteiskunnallisen osallistumisen. Sekään ei häntä lannistanut. Maarit eli täysillä joka hetki. Jonain päivänä kuolen, mutta kaikkina muina päivinä elän, oli hänen mottonsa.

Maarit oli naimisissa kahdesti. Elämänsä rakkauden hän kohtasi toimittaja Vesa Kallionpään kanssa. Pari meni kihloihin jouluaattona 2018.

Maarit puhui sairaudestaan avoimesti ja oli rohkaiseva esimerkki monille. Koskettavimmat haastattelut syntyivät, kun Maarit tiesi elämänsä vääjäämättä päättyvän. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen artikkeli ja Yleisradion Kutsuvieras-haastattelu tuovat kyyneleet silmiin edelleen.

Suomenruotsalaisuus oli tärkeä osa Maaritia. Yhteisöllisyys, välittömyys, kulttuurisuus, kaksikielisyys; ne kaikki seurasivat Maaritia minne hän menikään. Maarit ei tehnyt numeroa itsestään, mutta hän teki numeron yhteisöstä, yhdessäolemisesta.

Ihminen ja poliitikko oli Maaritin vaalitunnus. Ihminen hän olikin isolla Iillä. Lämmin, välittävä ja huumorintajuinen. Hän oli mukana monessa vapaaehtoistyössä. Käsipallo, BK-46 ja Karjaan Ura olivat tärkeitä. Vielä 2018 Feldt-Ranta suunnisti Jukolan kisoissa.

Myös politiikassa Maarit kilpaili arvojensa puolesta. Kyvykkäänä, avuliaana ja avoimena ihmisenä hän sai arvostusta yli puoluerajojen. Omassa puolueessaan Maarit oli joukkuepelaaja, joka auttoi muita, erityisesti nuoria ja asetti yhteisen edun oman etunsa edelle.

Lapset olivat kaikki kaikessa. Kallesta, Hannasta, Sissistä ja lapsenlapsestaan Melissasta hän jaksoi puhua aina yhtä haltioituneesti.

Suunnitelmallinen ja aikaansaapa Maarit suunnitteli myös hautajaisensa. Maarit halusi vaatimattoman muistotilaisuuden vain lähimpien läsnäollessa. Kunnioituksesta lähtökohdilleen hän valitsi arkunkin: vaatimattomista vaatimattomin köyhäinarkku.

Maaritin poismeno on suuri suru läheisille ja ystäville. Maaritin muisto, aate, elämänilo ja lämpö säilyvät ikuisesti mielissämme.