Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä ja olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton.

Valtuutetun tehtävänä olisi valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa. Tiedusteluvaltuutetulla olisi vahva asema ja tehokkaat toimivaltuudet laillisuusvalvonnassa.

Kokonaan uuden viranomaisen perustaminen on työryhmän mielestä tarpeen, sillä tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonta on oma erityinen tehtäväkenttänsä, joka ei ole sovitettavissa yhteen nykyisten laillisuusvalvontaviranomaisten tehtävien kanssa.

Uuden valtuutetun tehtävät ja toimivaltuudet eivät rajoittaisi ylimpien laillisuusvalvojien, oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen, tai muiden erityisvaltuutettujen valvontatoimivaltaa.

Tiedustelutoiminnan valvonnasta säädettäisiin sitä koskevassa laissa. Tiedusteluvaltuutetun nimittäisi valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Valtuutetulla olisi laaja tiedonsaantioikeus sekä oikeus saada viranomaisilta ja muilta julkista hallintotehtävää hoitavilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta. Valtuutettu voisi myös tehdä tarkastuksia viranomaisten ja muiden julkista hallintotehtävää hoitavien toimitiloissa.

Tiedusteluvaltuutettu voisi määrätä tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän katsoo viranomaisen menetelleen lainvastaisesti tiedustelutoiminnassa.

Tuomioistuimen lupaan perustuvan tiedustelumenetelmän osalta työryhmä ehdottaa erityistä menettelyä, jossa valtuutettu voisi ensin antaa väliaikaisen keskeyttämis- tai lopettamismääräyksen. Tämän jälkeen asia olisi viivytyksettä saatettava luvan myöntäneen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuimen olisi ratkaistava asia kiireellisesti.

Valtuutettu voisi myös määrätä lainvastaisesti hankitut tiedot viipymättä hävitettäviksi. Jos tiedusteluvaltuutettu havaitsee, että valvottava on toiminut lainvastaisesti, hän voisi ilmoittaa asian toimivaltaiselle esitutkintaviranomaiselle eli esimerkiksi poliisille tai sotilasviranomaisille.

Tiedusteluvaltuutetulle voitaisiin ehdotuksen mukaan tehdä kanteluja tiedustelutoiminnan laillisuuskysymyksistä.

Tiedustelutoiminnan kohteena ollut tai henkilö, joka epäilee, että häneen on kohdistettu tiedustelua, voisi myös pyytää tiedusteluvaltuutettua tutkimaan häneen kohdistuneen toiminnan lainmukaisuuden.

Tällaisen pyynnön tekeminen koskisi esimerkiksi tilanteita, joissa henkilö saa viranomaiselta tiedon häneen kohdistetusta tiedustelutoiminnasta sen jälkeen, kun tiedustelumenetelmän käyttö on päättynyt.

Tällaisia jälkikäteisilmoituksia annettaisiin tiedustelun kohteille tietyistä tiedustelumenetelmistä kuten telekuuntelusta, televalvonnasta ja tietoliikennetiedustelusta.

Tarkoitus on, että tiedustelutoiminnan valvontajärjestelmä muodostuisi sekä parlamentaarisesta valvonnasta että laillisuusvalvonnasta vastaavasta viranomaisesta.

Parlamentaarista valvontaa koskevaa järjestelyä valmistelee parhaillaan eduskunnan pääsihteerin asettama eduskunnan kanslian sisäinen työryhmä. Sen työn valmistuttua ehdotukset sovitetaan yhteen.

Työryhmän työ on osa meneillään olevaa ja hallitusohjelmaan pohjaavaa tiedustelulainsäädännön valmistelua.

Hankkeeseen liittyvien mietintöjen nyt valmistuttua käynnistyy lausuntokierros. Tavoitteena on saada esitykset eduskunnan käsiteltäviksi tulevalla syysistuntokaudella.