Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi terrorismi, vieraiden valtioiden Suomeen kohdistama vakoilu tai elintärkeän infrastruktuurin lamauttaminen.

Lainsäädännön tavoitteena on mahdollistaa tehokas tiedonsaanti kyseisistä uhkista ja tukea valtion ylimmän johdon päätöksentekoa sekä varmistaa sen perustuminen oikeaan, ajantasaiseen ja luotettavaan tietoon.

Sisäministeriön, puolustusministeriön ja oikeusministeriön työryhmät luovuttivat tänään mietintönsä sisäministeri Paula Risikolle (kok.), puolustusministeri Jussi Niinistölle (ps.) ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille (ps.).

Kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvat uhat tulevat yleensä ulkomailta. Siksi ulkomailta saatavilla ja ulkomaita koskevilla tiedoilla on uhkien ennalta estämisessä ja torjumisessa ratkaiseva merkitys.

Nykyisillä rikostorjuntatoimivaltuuksilla ei voida riittävän varhaisessa vaiheessa havaita kansallisen turvallisuuden uhkia eikä ryhtyä niiden edellyttämiin toimenpiteisiin. Suomi on lähes ainoita länsimaisia demokratioita, jossa ei ole säädetty tiedustelusta.

Sisäministeriön mietinnössä ehdotetaan uuden siviilitiedustelua koskevan luvun lisäämistä poliisilakiin sekä uutta lakia tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa. Suojelupoliisille esitetään tiedustelutoimivaltuuksia sekä Suomessa että ulkomailla. Toimivaltuudet pohjautuisivat menetelmällisesti rikostorjunnassa käytettäviin toimivaltuuksiin.

Yksi uusi toimivaltuus, jota supolle esitetään, on tietoliikennetiedustelu. Sillä tarkoitetaan Suomen rajan viestintäverkossa ylittävään tietoliikenteeseen kohdistuvaa, tietoliikenteen automatisoituun erotteluun perustuvaa teknistä tiedonhankintaa sekä hankitun tiedon käsittelyä.

Tietoliikennetiedustelun käyttämisestä päättäisi tuomioistuin. Se kohdennettaisiin rajattuun viestintäverkon osaan ja tietoa saisi hankkia ainoastaan tuomioistuimen hyväksymiä yksityiskohtaisia hakukriteerejä käyttämällä.

Tietoliikennetiedustelun perusteena tulisi aina olla toiminta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. Tietoliikennetiedustelussa tiedusteluviranomaiselle tulee myös sellaista tietoa, jolla ei ole merkitystä kansallisen turvallisuuden kannalta. Tällaisessa tapauksessa tieto hävitettäisiin.

Lakiehdotusten valmistelussa kansalaisen perusoikeuksien suojaan puuttuminen on pyritty rajaamaan niin vähäiseksi kuin mahdollista, ottaen huomioon tiedustelutoiminnan tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle asetettavat vaatimukset.

Suojelupoliisin tiedustelullisten toimivaltuuksien lisääntymisen myötä sen esitutkinta- ja pakkokeinotoimivaltuudet poistettaisiin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi. Suojelupoliisi voisi silti osallistua esitutkintaviranomaisen suorittamaan esitutkintaan asiantuntijaviranomaisen ominaisuudessa.

Tiedustelullisten toimivaltuuksien myötä suojelupoliisiin kohdistettavan laillisuusvalvonnan merkitys korostuu. Suojelupoliisin sisäistä ja ulkoista laillisuusvalvontaa tehostetaan. Oikeusministeriö on valmistellut tiedustelutoiminnan valvontaa koskevan mietinnön.

Sisäministeriön työ on osa meneillään olevaa ja hallitusohjelmaan pohjaavaa tiedustelulainsäädännön valmistelua. Hankkeeseen liittyvien mietintöjen nyt valmistuttua käynnistyy lausuntokierros. Tavoitteena on saada esitykset eduskunnan käsiteltäviksi tulevalla syysistuntokaudella.