Razmyar kommentoi Valtosen puhetta suurlähettiläskokouksessa. Valtonen otti puheessaan kantaa muun muassa Suomen maakuvaan ja onnellisuuteen sekä korosti Suomen roolia demokratian ja ihmisoikeuksien tukijana.

– Ulkoministeri korosti, ettei Suomi hyväksy demokratian heikentämistä, vaikka hallitus osallistuu samaan kehitykseen alasajamalla kansalaisyhteiskunnan edellytyksiä ja leikkaamalla lähes kaikki ulko- ja turvallisuuspoliittisten liittojen tuet. Ministerin kaunis puhe siitä millainen Suomi on ulkopoliittisena toimijana ei heijastele hallituksen päätöksiä, Razmyar sanoo tiedotteessa.

Razmyarin mukaan valtionhallinnon sitouttaminen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan on mahdollista, mutta hänen mukaansa ennen pitkää kotimaan päätökset ja leikkaukset ulkopoliittisten järjestöjen työstä näkyvät myös ulkomaille sekä heijastuvat kotimaassa tiedon ja läpinäkyvyyden puutteena ja luottamuspulana.

– On ulkoministeriöltä ylenkatsovaa jättää järjestöt oman onnensa nojaan. Osaaminen, vuosien työ sekä verkostot katoavat, ellei työtä ja sen organisointia jatketa. Perinteisesti Suomi ei ole ollut hyväntekeväisyysyhteiskunta, jossa kolmannen sektorin ja järjestöjen toiminta on kiinni yrityslahjoituksista sekä isoista juhlagaaloista.

Razmyar huomauttaa ulkoministerin nostaneen puheessaan esiin myös positiivisia kehityskulkuja, kuten tyttöjen oikeuden käydä koulua ja oikeiden puhtaaseen veteen.

– Samanaikaisesti hallitus tekee valtavia leikkauksia ulkoministeriön kehitysapuun ja maa-ohjelmiin. Kehitys on toivottavaa, kunhan se ei tapahdu meidän rahallamme. ”Johdonmukaisuus on osa kaikkea työtämme, jota teemme” kalskahtaa korvaan.

HALLITUKSEN Lähi-itä-politiikkaan Nasima Razmyar kaipaa lisää konkretiaa. Hän huomauttaa, ettei ulkoministeri puhunut Israelin pitkään jatkuneista väkivaltaisuuksista ja palestiinalaisten elämän rajoittamisesta.

– Ulkoasianhallinnon, jos jonkun, on pystyttävä puhumaan konflikteista oikeassa kontekstissa. Ministeri vetoaa Israeliin vero- ja tullitulojen luovuttamiseksi palestiinalaishallinnolle, kuitenkin ilman mitään velvoittavuutta. SDP on vaatinut hallitukselta Palestiinalaisvaltion tunnustamisprosessin aloittamista, jota ministeri ei kuitenkaan luvannut. Hallituksen Lähi-itä-politiikan voi tiivistää kahteen sanaan: ”me seuraamme”.

Razmyar moittii ulkoministeri Valtosta siitä, että tämä kiirehti puheessaan nopeasti vaikeiden aiheiden yli.

– Ministeri totesi, että jos emme voi viedä suomalaista sisua, voimme viedä resilienssiä. Meidän kaikkien tulisi kuitenkin tarkastella kuinka pitkälle kansallista resilienssiä voi venyttää. Suomi on toistaiseksi maailman onnellisin maa, mutta kuinka kauan kansalaisiin ja järjestöihin kohdistetuilla leikkauksilla, jotka kasvattavat kuilua päättäjien ja tavallisen kansan välillä sekä heikentävät luottamusta.

– Useassa kohdassa sivuttu taloudellinen menestys ei voi koskaan syntyä kestävästi – ei Suomessa eikä maailmalla – ilman hyvinvointia tai inhimillisyyttä. Pienen maan suurin pääoma on henkistä. Talouteen voi investoida myös tuhoamatta keskinäistä luottamuspohjaa ja yhteistyöhenkeä.