Toimituksen kommentit
31.3.2026 11:02 ・ Päivitetty: 31.3.2026 12:36
”Ei mennyt kaupungin keskustan yli” – Orpon droonipressi jätti liikaa avoimia kysymyksiä
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan suomalaiset viranomaiset ovat varautuneet drooniuhkaan vuosia. Silti vasta nyt Siperia – tai Kaakonkulma – opettaa, mitä käytännön puutteita meillä varautumisessa edelleen on.
Esimerkki havaitsemisen ja torjunnan ongelmista saatiin viikonloppuna, kun Ukrainan sota läikkyi Suomeen ja kaksi ukrainalaisdroonia lensi varsinaisten maaliensa ohitse Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan.
Ainakin yksi laitteista lensi räjähdelastissa ja putosi Kouvolan pohjoispuolelle. Toinen päätyi Luumäelle.
Toiseen drooneista ilmavoimat sai näköhavainnon. Ilmavoimien komentajan, kenraalimajuri Timo Herrasen mukaan räjähteillä varustettu lennokki ohitti Kouvolan.
– Ei mennyt kaupungin keskustan yli. Jatkoi siitä hieman sivusta reittiä pohjoiseen. Siihen meillä oli näköhavainto. Toiseen ei ollut, komentaja Herranen vahvisti pääministerin tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Epäselväksi jäi, kuinka tiheästi asuttujen alueiden ylitse droonit reitillään lopulta lensivät.
HERRANEN totesi, että yksittäisten harhautuneiden droonien havaitseminen on Suomen nykyisellä kalustolla vaikeaa, vaikka puolustusvoimilla olikin kumppaneilta saatua ennakkotietoa Venäjän Suomenlahden satamia lähestyvistä drooniparvista.
Lisää aiheesta
Lennokit ovat ilmavalvonnan tutkille liian pieniä kohteita, ja nopeiden Hornetienkin kannalta ne lentävät liian matalalla ja liian hitaasti. Hornet on myös 10 000 euron lentotuntihinnallaan kallis väline halpojen lennokkien jahtaamiseen, mutta sopivampia lentolaitteita meillä ei siihen työhön ole.
Teoriassa Utissa olevilla aseistetuilla NH90-koptereilla lennokkeja saisi valoisana aikana kiinni, mutta kopterien pitäisi päivystää koko ajan ilmassa ehtiäkseen drooniharhailijoita vastaan. Se on käytännössä mahdotonta.
Tilanne korjaantuu Herrasen mukaan uusien F-35-hävittäjien myötä. Koska tiedotustilaisuudessa oli niukasti aikaa kysymyksille, jäi epäselväksi miksi Suomi tai Baltian maat eivät tässä sitten pyydä tukea Nato-kumppaneiltaan. F-35-koneita on muun muassa Norjan ilmavoimilla.
Tiedotustilaisuudessa todettiin, ettei avunpyyntöön ole nähty tarvetta. Jos toinen drooneista olisi suuntautunut esimerkiksi asutuskeskukseen, on lupa olettaa, että tilanne olisi toinen.
ISO julkista keskustelua herättänyt kysymys liittyy vaaratiedotteen puutteeseen. Viro on vastaavissa tilanteissa lähestynyt kansalaisiaan tekstiviesteillä. Suomessa oltiin hiljaa, vaikka kesäisin kansalaisia varoitellaan meillä paikoin jopa metsässä liikkuvista karhuista.
Puolustusvoimat katsoi, etteivät mahdolliset räjähdelastissa lentäneet lennokit antaneet aihetta varoituksiin. KRP:n mukaan poliisi sai tiedon drooneista, kun ne olivat jo pudonneet.
Pääministeri Orpo sanoi käyneensä tilannetta viranomaisten kanssa läpi. Tiedonkulkuun kiinnitetään Orpon mukaan “erityistä huomiota”.
– Tiedonkulku on ensimmäisiä asioita, joka pitää olla kunnossa myöskin viranomaisten välillä, Orpo sanoi.
PUOLUSTUSVOIMAT ei pysty sanomaan varmaksi, oliko ukrainalaisten droonien Suomeen päätymisen syynä niiden harhautuminen vai se, että Venäjä pyrki häiritsemällä ohjaamaan niitä tänne. Harhautumista pidetään kuitenkin todennäköisempänä.
Sekä Orpo että Herranen korostivat tiedotustilaisuudessa, ettei droonien torjuntaan ole täydellisiä valmiuksia kenelläkään. Suomen valmiudet riippuvat siitä onko voimassa normaalitila vai poikkeusolot, jolloin avuksi voi värvätä reserviläisiä ja enemmän kalustoa.
Tiedotustilaisuudessa jäi rajoitetun ajan vuoksi epäselväksi myös droonien tarkemmat lentoreitit. Mediatietojen mukaan toinen drooneista olisi havaittu Pyhtäällä, joka on linnuntietä lähellä Loviisan ydinvoimalaa. Kuinka läheltä voimalaa drooni lensi? Kysymys liittyy kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen.
Orpon mukaan Suomen lähialueilla on viime päivinä havaittu 2500 droonia.
Korjattu Ilmavoimien komentajan Timo Herrasen sotilasarvo prikaatikenraalista kenraalimajuriksi klo 15.31.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.