Valtiotieteiden maisteri Olli Koski oli perjantaina viimeistä päivää eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) valtiosihteerinä. Hän ehti olla tehtävässä noin vuoden ja neljä kuukautta. Työt Woltilla alkavat elokuun alussa.

Koskea pyydettiin hakemaan, kun Woltilla vapautui johtajan paikka. Hän myöntää Demokraatille, että päätös oli vaikea.

– Sinänsä ei ollut mitään työntöä pois, sillä minulla on ollut mahtavia tehtäviä eurooppa- ja omistajaohjausministerin valtiosihteerinä. Mutta ajattelin, että tähän on nyt tartuttava, ei näitä mahdollisuuksia tule liikaa vastaan.

– Wolt on suomalaisisista arvoista ponnistava yhtiö, jonka ilmapiiri vaikutti heti avoimelta. Se on suoraan sanonut, että haluaa toimia suunnannäyttäjänä vastuullisessa ja kestävässä alustataloudessa, jossa huolehditaan myös lähettien oikeuksista.

Kosken mukaan alustatalous elää nyt mielenkiintoisessa vaiheessa, joten ei ole ihmekään, että se herättää monenlaisia tunteita ja näkemyksiä. Hänen mielestään olisi kuitenkin aika maailmanlaajuisesti tiedostaa se, että alustatalouden uusi tapa toimia on tullut jäädäkseen, ja kuluttajat ovat ottaneet sen tarjoamat mahdollisuudet omakseen.

– Esimerkiksi Wolt tuottaa sellaisia palveluja, joita ihmiset arvostavat, ja joita käytetään todella paljon. Koko toimiala on kasvanut ja muuttaa taloutta ja jopa kaupunkikuvaakin.

Korona-aikana tämä on näkynyt erityisen selvästi kaduilla suhaavien ruokalähettien määrässä. Koski huomauttaakin alan yritysten merkityksestä siinä, että ruokaravintolat ovat pystyneet sulkujen aikana pitämään bisneksensä pyörimässä.

– Poliittisessa keskustelussa on hyvä huomata alustatalouden monet puolet. Siinä kiistatta on lieveilmiöitä, jotka pitää ratkaista, mutta on paljon hyviäkin asioita.

Tähän tarttui viime lokakuussa valtioneuvoston nimittämä työneuvosto, joka otti kantaa ruokalähettien asemaan. Työneuvosto lausui, että ruokalähettien työ täyttää työsuhteen tunnusmerkit eli heidän tulisi olla työntekijöitä.

– Yleisesti olisi hyvä löytää kompromissi – ja olen aivan varma, että löytyykin – jolla eri näkökulmia pystytään huomioimaan jatkossa, Koski arvioi.

Hän huomauttaa, että alustalous on toimialana vielä hyvin uusi ilmiö. Suurin osa toimialaa koskevasta säätelystä on kirjoitettu ennen kuin alustatalouden yrityksistä ja niiden toimintatavasta tiedettiin yhtään mitään.

– Isoja asioita on liikkeellä, ei pelkästään työlainsäädännössä vaan myös esimerkiksi kilpailulainsäädännössä. Ne kaikki ovat muutoksen keskellä.

Kosken tehtäviin kuuluvat Woltissa alustataloudesta käytävään keskusteluun osallistuminen ja alan sääntelyyn liittyvien ratkaisujen ja aloitteiden valmistelu. Muita Pohjoismaissa hänen tontilleen kuuluvia asioita ovat esimerkiksi ekologinen kestävyys ja jakeluliikenteen huomiointi kaupunkisuunnittelussa.

Hän itse kokee taustansa sopivaksi alustatalouden mahdollisuuksia ja lieveilmiöitä ratkomaan. Työ- ja elinkeinoministeriöstä Koskelle tarttui osaamista muun muuassa innovaatiopolitiikan ja uusien teknologioiden säätelystä kuten tekoälystä, jota hyödynnetään myös verkkoalustan sovelluksessa.

Wolt on vuonna 2014 perustettu teknologiayritys, joka välittää ruokaa kotiinkuljetuksena omalla verkkoalustallaan. Se laajensi viime vuonna kuljetukset ruokakauppaostoksiin sekä muihin päivittäistavaroihin.

Wolt toimii 23 maassa ja yli sadassa kaupungissa. Sillä oli marraskuun tietojen mukaan yli 27 000 ravintolakumppania, 48 000 lähettikumppania, kahdeksan miljoonaa rekisteröitynyttä käyttäjää sekä noin 1 700 työntekijää.