Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kolumnit

Eikö hallitusta kiinnosta oikeusvaltion puolustaminen? – tutkimuksen vapaus uhrattiin maahanmuuton vastustamiselle

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Kolumnit

Elina Hirvonen

Kirjoittaja on kirjailija ja elokuvantekijä.

Helsingin Sanomissa 17.11. julkaistu uutinen pysäytti. ”Hallitus ei aio hyväksyä maahanmuuttoon liittyvää tutkimusohjelmaa.” Kyse oli Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimusohjelmasta. Vaikka hallitus rahoittaa neuvoston toimintaa, se on tähän asti toiminut akateemisesti itsenäisesti.

Elina Hirvonen

Nyt perussuomalaiset oli esittänyt huolensa siitä, ettei ohjelmakokonaisuudessa käsitellä riittävästi maahanmuuton negatiivisia piirteitä. Kaikki hallituspuolueet hyväksyivät tutkimusohjelman lykkäyksen. Uutisteksti pysäytti, koska kotimaan uutinen kuulosti jonkin epädemokraattisesta kehityksestään tunnetun maan, esimerkiksi Unkarin tai Puolan, uutiselta.

VIIME VIIKKOINA keskustelu turvallisuudesta on keskittynyt siihen, miten Venäjä käyttää turvapaikanhakijoita pelinappuloinaan ohjaamalla heitä Suomen rajalle. Mutta kun puhutaan Suomen puolustamisesta, ei puhuta ainoas­taan rajoista vaan jostain vielä suuremmasta: siitä, millainen maa Suomi on. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nähty kamppailuna rajojen lisäksi arvoista – diktatuurista ja vahvimman oikeudesta oikeusvaltiota, demokratiaa ja sääntöihin perustuvaa maailmaa vastaan. Oletan, että Suomessa jokainen eduskuntapuolue jakaa ajatuksen, että epävarmassa maailmassa Suomen etu on pysyä siellä, missä oikeusvaltiota puolustetaan.

Tutkimuksen vapaus kuuluu demokratian keskeisiin lähtökohtiin ja se on suojattu myös kansainvälisessä ihmisoikeusajattelussa. Ajatus on, että toimivan demokratian edellytys on aktiivinen kansalaisyhteiskunta, mahdollisuus kriittiseen ajatteluun ja keskusteluun sekä poliittisesta painostuksesta vapaa tila tuottaa ja levittää tietoa.

Hallituksen päätös lykätä tutkimusohjelmaa poliittisin perustein oli Suomessa historiallinen.

Liman julistus määrittelee akateemisen vapauden tiedeyhteisön vapaudeksi tavoitella, kehitellä ja välittää tietoa. Utrechtin julistus liittää akateemisen vapauden demokratian, rauhan ja kestävän kehityksen ytimeen.

Jos akateemista vapautta ei ole, opetus ja tutkimus heikkenevät, tietoon perustuva päätöksenteko vaikeutuu ja demokratian perusta haurastuu.

HALLITUKSEN päätös lykätä tutkimusohjelmaa poliittisin perustein oli Suomessa historiallinen. Sen olisi pitänyt olla myös suuri uutinen.

Demokratia ja oikeusvaltio eivät säily ilman puolustamista. Ne saattavat joskus romahtaa nopeasti – mutta usein haurastuminen tapahtuu niin pienin askelin, että muutoksen huomaa vasta, kun siihen on vaikea puuttua.

Oikeusvaltiota ja demokratiaa kunnioittavat poliitikot kunnioittavat myös tieteen ja tutkimuksen vapautta. Jos poliitikot eivät kunnioita niitä, on syytä huoleen. Suomessa on nyt tarkkailtava paitsi sitä, mitä tapahtuu rajoilla, myös sitä, mitä tapahtuu niiden sisällä.

Kirjoittaja on ammatiltaan kirjailija ja elokuvantekijä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE