Tupoja ei enää tehdä, mutta koronakriisissä keskitettyä näköjään vaaditaan, koska tarve sopimusten ja taloustilanteen yhteensovittamiseen ei ole kadonnut minnekään.

Kikyn jatko-osaa on toivonut muun muassa keskustan puheenjohtajaehdokas Petri Honkonen. Maanantaina kiky-puheita joutui tiedotustilaisuudessaan kommentoimaan myös Honkosen puoluetoveri, elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– En usko, että kukaan haluaa lähteä kiky kakkosta tekemään, Lintilä sanoi vaikka myönsi, että sopimuksella olisi hyytyvän viennin maailmassa kysyntää.

Elinkeinoelämän keskusliitto ei enää neuvottele, mutta neuvomistaan se ei ole lopettanut. Pari päivää sitten EK vaati hallituksen työllisyystavoitteen tuplaamista 60 000 työllisestä 120 000 uuteen työlliseen.

Keskiviikkona eduskunnassa saman tavoitteen toisti EK:n vuorineuvosten juoksupoikapuolue kokoomus. Jos hallitus ei tuo riihestä eduskuntaan paperia, jossa tavoitteeksi on kirjattu 120 000 työllistä, kokoomus tekee välikysymyksen. Käytännössä kokoomus vaatii hallitusohjelman kirjoittamista kokonaan uusiksi.

Rintamalinjat budjettiriihen alla tiivistyvät varastoon siirretyn tupo-pöydän laidoille, demarihallituksen suosion säikäyttämän EK:n ja palkansaajakeskusjärjestö SAK:n ja STTK:n johtajien näkemyseroihin. Sekä SAK:n Jarkko Eloranta että STTK:n Antti Palola ovat todenneet, ettei 75 prosentin työllisyystavoite ole enää korona-Suomessa tällä hallituskaudella mahdollinen.

Normaalioloissa 75 prosentin työllisyysaste olisi saavutettu 60 000 lisätyöllisellä kauden aikana. Nyt 60 000 ei enää riitä vaan 75 prosenttia pakenee sadantuhannen tuolle puolen. Opposition parhaiden perinteiden mukaisesti kokoomuksen on helppo vaatia, koska se ei vastaa toteutuksesta.

Hallitus navigoi tulevassa riihessä etujärjestöjen ristiriitaisten vaatimusten keskellä. Sitä ennen hallituspuolue keskusta äänestää puheenjohtajastaan ja poliittisesta linjastaan. Puheenjohtajaehdokkaita kuunnellessa unohtuu hetkittäin, että keskusta on sitoutunut Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan.

Palkansaajien ja työnantajien näkemyksiä suurempi painoarvo on taloustilanteella. Sen joutuvat tunnustamaan kaikki puolueet hallituksessa ja oppositiossa. Vientiyritysten tilauskirjat ovat pelottavan tyhjiä. Vienti Kiinaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin on laskussa. Toistaiseksi Suomen talousluvut ovat eurooppalaisessa vertailussa hyvät, mutta teollisuutemme jälkisyklisen rakenteen vuoksi syvenevä ankeus voi olla edessäpäin.