Vihriälä esitti perjantain Helsingin Sanomissa, että koulutustason nosto Suomessa edellyttäisi lisäpanostuksia korkeakoulujen rahoitukseen mutta varat tulisi julkisen talouden vaikean tilanteen vuoksi ottaa yksityiseltä puolelta.

– Silloin tilanteessa, jossa varat ovat niukat, herää kysymys: eivätkö kansalaiset voisi osallistua jollain kohtuullisella summalla tällaiseen koulutukseen, josta on heille itselleen huomattavan iso taloudellinen hyöty? Vihriälä toteaa HS:ssa.

Opiskelupaikkoja saataisiin lukukausimaksun tuotoilla lisää. Vihriälä laskee HS:ssa nykyisten korkeakouluopiskelijoiden 2 000 euroa lukuvuosimaksu tuottaisi noin 600 miljoonaa euroa vuodessa.

– Se ei minusta olisi kohtuuton summa maksaa, eikä tuhoa kannustinta kouluttautua, Vihriälä kommentoi.

HENRIK Vuornos toteaa tiedotteessaan, että lukukausimaksut eivät ratkaise Suomen koulutustason nostoa. Aloituspaikkoja on jo nyt riittävästi sitä varten, että 60 prosenttia nuorista saavuttaisi korkeakoulututkinnon, mutta aloituspaikat ovat Vuornoksen mukaan väärissä paikoissa ja väärillä aloilla.

– Suomalaisten nuorten koulutustason suhteellinen romahtaminen on Suomen keskeisimpiä ongelmia. Jos Suomen koulutustaso jää Chilen tai Kolumbian tasolle, se tarkoittaa pitkällä aikavälillä myös elintason jäämistä näiden vertailumaiden tasolle. Nuorten koulutustaso pitäisi saada nousemaan Ruotsin ja Norjan tasolle, noin 60 prosenttiin ikäluokasta, sanoo Vuornos.

Hän allokoisi korkeakoulujen aloituspaikkoja nykyistä vahvemmin alueille, joilla nuoria on. Aloituspaikoissa tulisi huomioida myös nykyistä vahvemmin työmarkkinakysyntä ja opiskelijoiden hakutoiveet eli niin sanotut hakupainealat.

– Erityisesti Uudellamaalla on huutava pula aloituspaikoista suhteessa nuorten määrään, sanoo Vuornos.

Jos nuorten koulutustasoa halutaan nostaa, täytyy Vuornoksen mukaan ensin nostaa lukiokoulutuksen saavutettavuutta ja lukion suorittaneiden määrää.

– Vuoden 2026 yhteishaussa 55 prosenttia peruskoulun päättävistä nuorista haki lukioon. Mikäli haluamme nostaa korkeakoulutettujen osuuden 60 prosenttiin, tulisi lukiokoulutuksen suorittaneiden osuutta nostaa merkittävästi nykyistä korkeammalle.

VIHREIDEN kansanedustaja Fatim Diarra pitää keskustelua korkeakoulujen lukukausimaksuista on huolestuttavana, koska köyhyys ja eriarvoisuus ovat Suomessa kasvaneet.

– Isäni kuoli, kun olin 22-vuotias, ja äitini jäi yksin kolmen alaikäisen pojan kanssa. Monessa maassa tällainen elämäntilanne olisi tarkoittanut sitä, ettei korkeakoulutus olisi ollut meille realistinen vaihtoehto. Suomessa näin ei ollut. Maksuton koulutus mahdollisti sen, että minä ja veljeni pystyimme opiskelemaan ja rakentamaan tulevaisuutta vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta, Diarra sanoo tiedotteessaan.

Diarra näkee, että maksuttoman koulutuksen periaatteesta on pidettävä kiinni myös korkeakouluissa.

– Kaikki tutkimukset osoittavat, ettei Suomessa enää pärjää pelkän peruskoulun varassa. Juuri siksi yhteiskunnan pitäisi kannustaa nuoria etenemään koulutuspolulla riippumatta heidän sosiaalisesta tai taloudellisesta taustastaan, ei rakentaa sille uusia esteitä.

Diarran mukaan lukukausimaksut lisäisivät eriarvoisuutta ja kaventaisivat mahdollisuuksia erityisesti vähävaraisista perheistä tuleville nuorille.

– Maksuton korkeakoulutus ei ole pelkkä menoerä. Se on investointi Suomen osaamiseen, kilpailukykyyn ja tasa-arvoon. Suomen menestys on rakennettu sille ajatukselle, että jokaisella on mahdollisuus nousta elämässä eteenpäin. Tästä periaatteesta ei missään nimessä pidä luopua, Diarra sanoo.