Kairossa vuonna 1972 syntyneen Tarik Salehin aiempi trilleri Nile Hiltonin tapaus kohtasi ohjaajan kotikonnuilla melkoisia hankaluuksia, sillä sen kuvaukset piti siirtää Kairosta Marokon Casablancaan, koska Egyptin turvallisuuspoliisi ei katsonut tuotantoa hyvällä silmällä. Se itse asiassa kielsi koko elokuvan, ja niinpä se on ollut kotimaassaan nähtävänä vain dvd-levityksessä ja sittenkin vasta vuodesta 2017. Suomessa tämä elokuva nähtiin televisiossa vuonna 2019.

Helppoa ei Salehilla ole ollut uudenkaan poliittisen trillerinsä kanssa. Koska hän on Egyptistä jo poismuuttaneenakin entisessä kotimaassaan yhä persona non grata, piti hyvin leimallisesti Kairoon ja sen kuuluisaan Al-Azherin yliopistoon sijoittuva Salaliitto Kairossa kuvata kokonaan Istanbulissa.

Hyvin on komea yliopistomiljöö saatu rekonstruoitua toiseen kaupunkiin.

Ruotsissa, Ranskassa? Kyllä, Salaliitto Kairossa on syntynyt monikansallisena yhteistuotantona, jossa osallisena ovat olleet ruotsalaiset, tanskalaiset sekä ranskalaiset elokuvatoimijat, ja onpa myös Suomen elokuvasäätiö ollut mahdollistamassa sen syntyä.

SINÄNSÄ SALEHIN uusimman elokuvan Egyptissä saama kohtelu ei yllätä, surettaa toki. Kun ohjaajan itsensä tekemän käsikirjoituksen ytimessä ovat niin maan korkeimman johdon, turvallisuuspoliisin kuin erittäin vaikutusvaltaisen uskonnollisen valtaeliitin keskinäiset ja sisäiset juonittelut, on helppo tajuta, että fiktionakin aihe on ollut ihan liian kuuma monien valtaapitävien mielissä

Elokuvan päähenkilö on nuori Adam, joka ei aio tyytyä isänsä ja veljiensä kohtaloon jumittua loppuiäkseen kalastajan hommiin pieneen kylään Niilin rantamille. Opinhaluinen nuorukainen pyrkii ja pääsee pääkaupungin arvostettuun Al-Azherin yliopistoon, jota myös ”islamin opin majakaksi” kutsutaan.

Koulussa hänen eräänlaiseksi tutorikseen tulee Zizo-niminen nuori mies, joka pian kuolee väkivaltaisesti Adamin silmien edessä. Kun samoihin aikoihin kuolee myös yliopiston pääimaami – hän ihan luonnollisista syistä – Adam huomaa yhtäkkiä tulleensa tempaistuksi keskelle poliittis-uskonnollista valtataistelua.

Tempaajana toimii turvallisuuspalvelun eversti Ibrahim, joka värvää hyväuskoisen nuorukaisen myyräkseen kuulostelemaan, mitä Al-Azherin sisäpiirissä ollaan puuhaamassa uuden pääimaamin valinnan tiimoilta. Poliittisella johdolla kun on oma suosikkinsa tehtävään, jonka täyttämiseen sillä itsellään ei ole suoraan mahdollisuuksia vaikuttaa.

HYVIN KYYNISESSÄ juonittelukuviossa ihmishenget osoittautuvat lopulta varsin halvoiksi. Eversti Ibrahimilla on esimiehensä, joka haluaa aina siivota turvallisuuspoliisin sekaantumisen jäljet piiloon, ja tätä ylempänä taas kenraali, joka saa sanoa viimeisen sanan, mikä kuinkin pelinappulan kohtaloa laudalla lopulta on. Eversti Ibrahimin itsensä olot käyvät kuumiksi tiimellyksen kiihtyessä.

Tarik Salehin ohjauksessa kiehtovinta on, että tapahtumien näennäisen verkkaisuuden alla katsoja tuntee koko ajan kätketyn kiihkeän pulssin. Tämä 150 bpm -syke ei synny amerikkalaistrillerien tyylisistä ylisähäköistä leikkauksista, ei hurjista takaa-ajoista eikä koreografioiduista surmatöistä. Tiheys syntyy ihan puhtaasti monitasoisesta salaliittoilusta, jota välillä rinnakkain, välillä vastakkain pyörittävät poliittinen eliitti käsikassaroineen ja yliopiston imaameista koostuva professorikonklaavi. (Sen istunnoissa on tosiaan samaa rituaalimaisuutta kuin kardinaalien konklaavissa paavia valittaessa.)

Salaliitto Kairossa pitää hyvin otteessaan koko kaksituntisensa, mutta loppu on säyseänpuoleinen. Hollywood-tuotannossa tämä tarina olisi toki päätetty verilöylyyn, mitä nyt ei onneksi nähdä, mutta jotain muuten katarttisempaa finaalia olisi ollut lupa odottaa.

Eritoten pohjoismaisille katsojille tuttu näyttelijä Fares Fares näyttelee Salaliitto Kairossa -elokuvassa Egyptin turvallisuuspalvelun everstiä.

SALEHIN ELOKUVAN castingista näkyy hyvin, että tuotannon rakentaminen ei ole ollut ihan helppoa. Egyptiläiset näyttelijät ovat roolituksessa harvassa. Adamin pääroolissa nähdään herkkäkasvoinen Tawfeek Barham, joka on palestiinalainen kuten ovat myös kenraalia näyttelevä Mohammad Bakry ja keskeisessä imaamiroolissa nähtävä Makram Khoury. Eversti Ibrahimia esittää vakuuttavasti pohjoismaalaisten katsojien hyvin tuntema Fares Fares, ruotsalaistunut libanonilaisjuurinen näyttelijä, joka on ehtinyt tehdä myös Hollywood-uraa.

Yhtenä imaamiosaston pääjuonittelijoista nähdään puolestaan suomalaisille erityisen tuttu kasvo. Syyriasta sisällissodan jaloista Suomeen vuonna 2010 muuttanut Sherwan Haji oli pääosassa Aki Kaurismäen viimeisimmässä ohjaustyössä Toivon tuolla puolen.