– Yksikään hoitajien etua ajava järjestö ei voi hyväksyä tätä ratkaisua, Suomen lähi- ja perushoitajien liiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola toteaa tiedotteessa.

Esitetyt palkankorotukset jäivät liittojen mielestä alle yleisen linjan: Kiky-tunnit poistuisivat lokakuussa, mutta ei ilman kustannuksia.

– Niiden poistumista korvattaisiin työnantajan eduksi niin, että muun muassa jaksotyöhön eli käytännössä hoitajille tulisi heikennyksiä ja ne tulisivat voimaan etupainotteisesti ennen kiky-tuntien poistumista jo 1.5. Myös kikyn osalta esitys on siis yleistä linjaa heikompi.

– Monissa muissa maissa näin on jo toimittu. Suomessa työantaja esittää koronakriisissä mahdollisuutta alentaa niiden hoitajien palkkaa, joita siirretään koronan aikana toisiin tehtäviin. Siirtojen kestoa esitetään myös pidennettäväksi nykyisestä kahdeksasta viikosta jopa 7,5 kuukauteen, järjestöt toteavat tiedotteessa.

Liitot kritisoivat sitä, että esityksen sisältämä pieni koronakorvaus olisi puolestaan maksettu vain erikoissairaanhoidossa ja vain työnantajan määrittelemille henkilöille mukaan lukien lääkärit. Kaikki muut kuten vanhustenhoito kokonaisuudessaan olisi jätetty koronakorvauksen ulkopuolelle.

– Kokonaisuus on tyly koronakriisissä kamppaileville hoitajille. Kuten olen todennut, emme tee pakon edessä huonoa sopimusta – ja tämä on huono. Näillä eväillä Suomi myöskin häviää mennen tullen kansainvälisen kilvan hoitohenkilöstöstä, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen korostaa.

Liitot ovat pettyneet siihen, että pitkään tavoiteltu sote-alan oma sopimus jäi jälleen toteutumatta. Esitys sisälsi sote-alalle sopimuksen vasta nyt neuvotellun sopimuskauden jälkeen eli kolmen vuoden päähän, mutta kytkettynä nykyisen sopimusjärjestelmän alaisuuteen ja kunta-alan yleiseen palkkakehitykseen. Sote-sopimuksesta sovittiin kertaalleen jo vuonna 2018, mutta sen valmistelu kaatui edellisen sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisen myötä.

– Sote-sopimus otti itse asiassa takapakkia tässä esityksessä, Rytkönen arvioi.

Lisäksi eräät sopimusjärjestelmää koskevat osuudet valtakunnansovittelijan esityksessä ovat liittojen mielestä juridisesti mahdottomia, koska kuntatyönantajalla ei ole mandaattia tehdä nyt esitettyjä sitoumuksia tulevia maakuntia koskien.

Tehyllä ja Superilla on yli 130 000 jäsentä kunta-alalla. Järjestöt ovat valmiita jatkamaan neuvotteluja heidän työehdoistaan kuntatyönantajan kanssa mahdollisimman pian.