Ulkomaat
6.2.2024 14:37 ・ Päivitetty: 6.2.2024 14:37
”En toivo tällaista katastrofia edes pahimmalle viholliselleni” – Turkin ja Syyrian maanjäristysalueilla jälleenrakentaminen on edennyt hitaasti
Vuosi sitten Hasan Yetmez makasi vastaromahtaneen kerrostalon raunioissa, paleli ja odotti apua. Ympäriltä kuului huutoja. Hän yritti huutaa itsekin, mutta kukaan ei tullut apuun. Kello läheni puolta viittä aamulla, oli kylmä ja satoi räntää.
Vuosisadan tuhoisin luonnonkatastrofi Turkissa ja Syyriassa, voimakkuudeltaan 7,8:n maanjäristys, oli aamuyöllä iskenyt voimakkaimmin Yetmezin kotimaakuntaan, Etelä-Turkin Hatayhin.
Vain muutamia tunteja aiemmin Yetmez oli palannut jalkapallo-ottelusta Antakyan kaupungista, josta hän oli tehnyt urheilulähetystä Turkin televisiolle. Hänen onnekseen vaimo ja lapset olivat läheisessä kotikylässä, joka säästyi pahimmalta.
Vasta useita tunteja myöhemmin hän sai tietää, kuinka perheenjäsenille tai muille ihmisille oli käynyt.
- Alapuolellani 56 ihmistä oli kuollut. Olin yksi vain neljästä ihmisestä, jotka selviydyimme hengissä siinä rakennuksessa, Yetmez kertoi STT:lle puhelinhaastattelussa maanjäristyksen vuosipäivänä tiistaina.
Virallisten lukujen mukaan maanjäristyksessä kuoli Turkin puolella yli 53 000 ihmistä. Luoteis-Syyriassa kuoli arviolta ainakin yli 6 000 ihmistä. Sadattuhannet muut, Yetmez mukaan lukien, loukkaantuivat.
Turkissa tuhoutui 680 000 kotia 11 eri maakunnassa. Yli kolmasosa niistä sijaitsi Hatayn maakunnassa.
Syyrian puolella tuhot olivat huomattavasti pienemmät kuin Turkissa, mutta YK:n mukaan sielläkin järistys tuhosi kodin 265 000 ihmiseltä. Syyriassa järistys kuitenkin iski alueelle, jolla humanitaarisen avun tarve oli jo valmiiksi valtava 13 vuotta jatkuneiden taistelujen jäljiltä.
JÄLLEENRAKENNUS on Turkissa sujunut luvattua hitaammin. Viikkoja maanjäristyksen jälkeen Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan lupasi, että vuoden kuluessa järistysalueelle rakennettaisiin 319 000 uutta asuntoa ja lopulta yhteensä 650 000 uutta kotia.
BBC:n turkinkielisen uutissivuston laskujen mukaan tavoitteesta on ylletty korkeintaan alle viidesosaan.
Tuhoalueelle jääneille ihmisille on pystytetty lämmitettäviä konttiasuntoja, jollaisia alueella aiemmin oli Syyriasta tulleita sotapakolaisia varten. Lapset käyvät konttikouluissa.
Jotkut selvinneistä asuvat kuitenkin yhä teltoissa, kertoo muun muassa riippumaton Duvar-uutissivusto tuhoalueelta Kahramanmarasista.
Viikonloppuna Hatayssa vieraillut Erdogan lahjoitti maakunnan asukkaille runsaat 7 000 uutta kotia. 29-vuotias Hasan Süner ei ollut yksi onnekkaista.
Vuosi järistyksen jälkeen Süner asuu vaimonsa kanssa yhä vaurioituneessa kotitalossa. Joskus lieviä vaurioita kärsineet talot voivat romahtaa yhtäkkiä.
- Valehtelisin, jos sanoisin, ettemme pelkää, Süner sanoi STT:lle puhelimitse.
Viimeksi STT haastatteli häntä kolme viikkoa järistyksen jälkeen. Tuolloin Süner yöpyi autossa, koska teltoista oli pulaa. Ruokakauppiaana hänellä oli varastossa ruokatarvikkeita, joita hän jakoi muille eloonjääneille.
- Luojan kiitos, nyt minulla on taas työtä. En toivo tällaista katastrofia edes pahimmalle viholliselleni, hän sanoo.
”Palaamme takaisin, oli mikä oli”
TOIMITTAJA Yetmezin pelasti lopulta raunioista kolme syyrialaista pakolaisnuorta. Sitkeässä pelastusoperaatiossa he saivat irrotettua hänen jalkansa. Monen mutkan kautta Yetmez saatiin pääkaupungissa Ankarassa sairaalaan, jossa hän on yhä avohoitopotilaana ja harjoittelee kävelemistä.
- Menettämämme ihmiset ja ystävämme eivät palaa enää koskaan, hän sanoo.
- Lopulta kuitenkin menemme sinne takaisin, oli mikä oli.
Ayla Albayrak / STT
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.