Tutkimuslaitos ennustaa, että Ukrainan sodan suorat ja epäsuorat vaikutukset supistavat tämän vuoden talouskasvua 1,5-2,0 prosenttiyksikköä, vaikka Venäjä-kauppaa voidaan suurelta osin korvata uusilla tuonti- ja vientimarkkinoilla.

– On edelleen epäselvää, miten kauan sota Ukrainassa jatkuu, millaiseen lopputulokseen siinä päädytään ja miten laajat vaikutukset tällä on talouteen. Ennusteemme pohjalla on skenaario, jossa sota ei laajene muihin maihin, Labore toteaa tiedotteessaan.

Uudessa arviossa tälle vuodelle ennustetaan 1,8 prosentin kasvua, kun vielä viime syksynä kasvuluvuksi arvioitiin 3,5 prosenttia.

Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ja yleinen haluttomuus tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa vaikuttavat Laboren mukaan Suomen talouteen kahta kautta: suoraan Venäjän-kaupan tyrehtymisenä ja epäsuorasti koko Euroopan talousnäkymien heikkenemisenä.

-  Valtiontalous pysyy selvästi alijäämäisenä muun muassa Ukrainan sodan myötä muodostuneiden uusien menopaineiden takia, vaikka talouskasvu jatkuu kohtuullisena.

Labore ennustaa yksityisen kulutuksen kasvavan tänä vuonna, vaikka nopea inflaatio heikentää sitä. Korona-aikana kotitalouksille kertyi reippaasti säästöjä, kun kulutusmahdollisuudet vähenivät. Koronapandemia vaikuttaa kulutukseen loppuvuonna enää vähän ja kertyneitä säästöjä aletaan käyttää. Myös työllisyystilanne paranee edelleen, mikä kasvattaa palkkasummaa.

Reaaliansiot supistuvat ennusteen mukaan jonkin verran tänä vuonna, kun inflaatio on nopeampaa kuin ansiotason nousu. Labore arvioi ostovoiman heikentyvän kuitenkin vain tilapäisesti, koska seuraavina vuosina reaaliansiot jälleen kasvavat inflaation rauhoituttua.

Ennusteen mukaan valtiontalous pysyy alijäämäisenä vuosina 2022-2024. Uudet menoerät puolustukseen, pakolaistilanteen hoitamiseen ja erilaisiin tukitoimiin nostavat valtiontalouden menoja merkittävästi.

-  Valtiontalouden tasapainottaminen vaatii menoleikkauksia, veronkorotuksia tai molempia, Labore katsoo.