Helsingissä kokoontunut Ensi- ja turvakotien liiton liittokokous vaatii tiedotteessaan odottaville ja vauvaperheille vahvempaa yhteiskunnan tukea. Vaikka lasten huostaanottojen kokonaismäärä on hieman laskenut, niin kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut.

Tämä kertoo siitä, että perheiden tilanteet pääsevät kehittymään niin pitkälle, että lapsi joutuu välittömään vaaraan. Sama ilmiö näkyy myös Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ensikodeissa.

Ensikotiin tulevat ovat aikaisempaa huonommassa kunnossa. Avun tarpeen syynä on yhtä aikaa vakavia ongelmia perhe-elämässä, mielenterveydessä ja taloudessa. Taustalla voivat olla myös neuromoninaisuuteen liittyvät juurisyyt.

Huolestuttavaa on, että ahdistus ja uupumusoireet ovat yleisiä jo raskausaikana. Kyselyyn vastanneet vanhemmat toivovat, että heidän huolensa omasta jaksamisestaan ja terveydestään tai vauvan tilanteesta otettaisiin vakavasti.

Vanhemmat toivovat, että tietoa erilaisista tukimuodoista olisi paremmin tarjolla. Sitä tulisi tarjota aktiivisesti esimerkiksi neuvoloissa. Joskus jo pieni apu, vaikkapa unineuvonta, voi auttaa vaikeimman hetken yli eivätkä pulmat pääse kärjistymään.

Merkittäväksi avun hakemisen esteeksi nousi uupumus eli kuormittuneena ei itse jakseta etsiä tietoa tai hakea apua.

ENSI- JA TURVAKOTIEN liittokokous on erityisen huolissaan vauvaperheistä, joilla on vaikea elämäntilanne ja monia isoja haasteita samanaikaisesti.

Ensikodeista apua hakevista äideistä kolmannes kertoo kokeneensa lähisuhdeväkivaltaa. Määrä on ollut huolestuttava jo useamman vuoden. Ensikodeista apua saavat perheet tarvitsevat hyvin tiivistä tukea vauvan hoidossa esimerkiksi mielenterveyden haasteiden vuoksi.

Huolestuttavaa on myös se, että päihdeongelmallisille odottaville ja vauvaperheille tutkitusti vaikuttavaa kuntoutusta tarjoavien Pidä kiinni®-ensikotien tulevaisuus on taloudellisista syistä epävarmaa. Tiedotteen mukaan vaikeasta lähtötilanteesta huolimatta 90 prosenttia ensikotikuntoutuksessa olleista äideistä elää tutkitusti päihteetöntä elämää yhdessä lapsensa kanssa (Salo 2024).

Tarvitaan konkreettisia keinoja vähentää vanhempien kokemaa kuormitusta ja yksinäisyyttä. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat vauvaperheille ovat tärkeitä paikkoja vahvistaa vanhemmuutta.

– Painopisteen tulee olla sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä ja varhaisessa tuessa, mutta tarvitaan myös tiiviimpää sekä raskaus- ja vauva-aikaan erikoistunutta tukea, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Oona Ylönen tiedotteessa.

TIIVIIMPÄÄ tukea tarjoaa esimerkiksi valtakunnallinen ensikotien verkosto, joka tukee perheitä vanhemmuuden ja elämänhallinnan haasteissa.

Vanhemmat voivat tulla ensikotiin odotusaikana tai vauvan kanssa. Ensikodissa tuetaan vanhemman ja vauvan suhteen kehittymistä sekä opetellaan vauvan tarvitsemaa huolenpitoa ja arjen hallintaa yhdessä.

– Raskaudenaikaisten palvelujen saatavuuteen tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Vauvaperheiden kuormitusta ei saa lisätä, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.).

Ensikotiin tulevista joka viides aloittaa kuntoutukseen raskausaikana, kun vielä muutama vuosi sitten joka neljäs vanhempi sai apua jo raskaana ollessaan.

Liiton kyselyyn vastanneista perheistä kolme neljästä kokee jatkuvasti tai usein huolta ja stressiä siitä, riittävätkö rahat arjen perusmenoihin. Taloudellisen tilanteen vaikeudet ovat heijastuneet vastaajien kokemuksen mukaan mielenterveyden haasteina kahdessa kolmasosassa kyselyyn vastanneista perheistä ja viidenneksessä paljon.

Merkille pantavaa on, että vain hyvin pieni osa vastanneista perheistä koki voivansa itse omalla toiminnallaan parantaa perheen tilannetta.

Ensi- ja turvakotien liitto pitää tärkeänä, että vauvaperheiden varhainen tuki varmistetaan, vaikeimmissa elämäntilanteissa oleville vauvaperheille on tarjolla erikoistunutta apua sekä järjestöjen mahdollisuudet olla lasten ja perheiden apuna turvataan.