– Kuulitte aivan oikein. Ensimmäistä kertaa hyväksymme sellaista lainsäädäntöä, jossa rangaistaan työttömyydestä, Heinäluoma jatkoi.

– Miten voidaan ajatella, että henkilöltä, joka on hakenut työpaikkaa ja koulutukseen, voidaan kylmän viileästi leikata toimeentuloa, jos hän ei työ- tai koulutuspaikkaa ole saanut, hän kysyi tiivistäen opposition ydinsanoman.

Heinäluoma vielä vertasi hallituksen esityksen logiikan olevan sama, kuin jos hallitus seuraavaksi esittäisi, että sairaspäivärahaa ei makseta niille, jotka eivät tervehdy.

Oppositio piti asiasta voimakkaasti ääntä jo viime perjantaina, jolloin esityksestä keskusteltiin iltaan saakka. Tuolloin sali kuitenkin kaikui tyhjyyttään. Hallituksen edustajista perjantaina paikalla olivat vuorotellen vain kokoomuslaiset Ben Zyskowicz, Juhana Vartiainen ja Wille Rydman.

Erikoista kyllä, perjantaina keskusteluun nousi myös savusauna sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) tviitattua saunan jo odottavan, kun samaan aikaan keskustelu salissa kävi vilkkaana.

Kansanedustaja Mika Karin (sd.) esityksestä käsittely kuitenkin pantiin perjantaina pöydälle. Keskustelua jatkettiin tänään maanantaina huomattavasti vahvemmalla kokoonpanolla, myös ministeri Mattilan sekä työministeri Jari Lindströmin (sin.) saavuttua paikalle opposition toiveesta.

– Toivottavasti (runsaampi osanotto) tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen edustajilla on huono omatunto ja se vähän kolkuttaa. Toivottavasti lain etenemisestä on vielä mahdollista perääntyä, kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) sanaili pitämässään puheenvuorossa.

Viitanen pohti lisäksi, että lakiesitys kuvastaa hyvin hallituksen henkeä.

– Tämä on työttömien kyykytyslaki ja ennen kaikkea se on idologinen kyykytyslaki.

Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson antoi hallituksen kuulla kunniansa. Hänen mukaansa esitystä on luonnehdittava pohjanoteeraukseksi jopa tämän hallituksen toimessa.

– Aktiivimalli on nimenä syvästi harhaanjohtava, hän muun muassa huomautti.

– Mallin ongelma, on se, että se ei palkitse aktiivisuudesta, ainoastaan työn saamisesta. Voit hakea töitä vaikka kuinka paljon tahansa, mutta turvaa leikataan, jos niitä et saa.

Andersson korosti puheenvuorossaan lisäksi, kuinka työttömiä tullaan rankaisemaan perustuen sellaisiin tekijöihin, joihin he eivät voi itse vaikuttaa omilla toimillaan.

– Jos asuu korkean työttömyyden paikkakunnalla, ei välttämättä ole työpaikkoja joihin voi mennä välttääkseen tätä työttömyysturvan leikkuria, Andersson huomautti.

– Ja jos palkkatukeen ja työvoimapalveluihin osoitetut resurssit ovat riittämättömiä tai jos niitä leikataan, kuten tämän hallituksen aikana myös on tehty, ei välttämättä ole riittävästi kursseja ja palkkatuettuja paikkoja, joihin mennä.

Oppositiosta nostettiin lisäksi useampaan kertaan esiin, kuinka työttömät eivät voi itse omatoimisesti ilmoittautua mukaan te-palveluiden aktiiviosiin, kuten omaehtoiseen opiskeluun. Oppositiosta korostettiinkin, että virkailijoilla on oikeus päättää, kuka aktiivitoimiin pääsee.

– Kyllä tämä nyt taas kuulostaa, että hallituksella on alkanut käsienpesuvaihe. Keskeinen kysymys on se, että ennen kuin julkinen valta velvoittaa kansalaista tekemään jotain, pitää katsoa, että siihen on myös mahdollisuus, kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) totesi.

Hallituksen edustajat vastasivat useampaan otteeseen opposition tekevän asiassa kärpäsestä härkäsen. Hallituksen edustajien suusta kuultiin leikkauksen olevan vain alle 5% työttömyyskorvauksesta.

– Keneltäkään ei evätä työttömyysturvaa, sitä ainoastaan pienennetään. Tämän on arvioitu lisäävän työttömyyttä tuhansilla. Mielelläni palaan keskustelemaan asiasta parin vuoden päästä, kun vaikutuksia voidaan arvioida, useampaan otteeseen äänessä ollut Zyskowicz sanoi.

Työministeri Lindström puolestaan vakuutteli vastauspuheenvuoroissaan kahteen kertaan, että työttömien aktivoimiseen on jo olemassa palveluita, niitä vain ei tunneta yrittäjien ja työttömien piirissä tarpeeksi hyvin.

– Tässä ei ole missään tapauksessa tarkoitus syyllistää työttömiä, Lindström vastasi oppositiosta lukuisia kertoja esitettyyn syytökseen.

– Kyllä tässä on pakottamisesta myös kysymys. Mutta en syyllistä ketään. Sen taakse en mene, hän jatkoi.

Lindström väitti lisäksi, että työttömien aktiivimallin taustalla on kymmenen kohdan lista, jonka toimeenpanemisesta on yhteisymmärrys työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Tämä aktiivimalli on sen listan ensimmäinen kohta. Kun se esitettiin SAK vastusti sitä, ja on vastustanut sitä siitä lähtien, hän kuitenkin sanoi.

Lindström sanoi, että kyseisestä kohdasta huolimatta, listaan on saatu työttömän kannalta paljon hyvä asioita, jotka tulevat helpottamaan heidän arkea.

– Esimerkiksi tällä tai ensi viikolla eduskuntaan tulee käsiteltäväksi nollatuntisopimuksen pelisäännöt.

– Tämä oli paketti ja hallituksen kesken yhdessä sovittu. Alusta alkaen oli selvää, että sieltä ei ruveta valitsemaan rusinoita pullasta. Tämä esitys on nyt ehkä se kivi siellä pullassa. Hallituksessa on yhdessä päätetty, että tämän kymmenen lista viedään läpi, eikä sieltä voi noukkia niitä ikäviä asioita pois.

SDP:n siivestä huudettiin tässä vaiheessa väliin, että kyllä huonon esityksen voi aina vetää takaisin.

Sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne vetosi lukuisien muiden opposition edustajien tavoin kuitenkin vielä ministeri Lindströmiin esityksen takaisin vetämiseksi.

– En ymmärrä, miksi hallitus haluaa nähdä työttömät laiskoina. On vaikeaa nähdä, miksi keskusta ja siniset ovat tässä lakiesityksessä mukana. Mutta kun kokoomuksen puheenvuoroja kuuntelee, heidän osallisuuden ymmärrän hyvin, hän totesi.

– Lindström, Vartiainen sanoi olevansa ylpeä tästä mallista. Mitä teidän ystävänne Kuusankoskelta ajattelevat tästä, Rinne vielä kysyi ministeriltä viitaten kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) aikaisempaan puheenvuoroon.

Vartiainen oli todennut salille, että esitys ei kokonaisuudessaan heikennä työttömyysturvan taloudellista arvoa, vaan aktiivisuusvelvoitteen ohella vähennetään työttömyysjakson alkuvaiheen omavastuupäiviä.

Hän sanoi olevansa ylpeä, että hallitus saa Suomessakin aikaan ajattelun muutosta aktivoivaan suuntaan. Aikaisemmin hänen mukaansa on pidetty liiaksi huolta vain tulonsiirroista, mutta sen jälkeen työttömiin ei ole mitään kontakteja.

– Minä aivan varmasti tiedän, mitä kuusankoskelainen työtön ajattelee. Se palaute tulee minulle suoraan päin naamaa ja hyvä niin. Voin vakuuttaa, että ole saanut palautetta kaikista niistä esityksistä, joita olen ollut täällä puolustamassa, vaikken niistä aina ole pitänytkään, Lindström vastasi Rinteen esittämään kysymykseen.

Omana mielenkiintoisena episodinaan keskustelussa nähtiin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien (vas.) sekä Zyskowiczin salissa käymä väittely perustuslakivaliokunnan lausunnosta.

Useassa opposition edustajien puheenvuoroissa oli nostettu esiin perustuslakivaliokunnan esitykseen kirjaama mietintö, jossa muun muassa todettiin että esitystä ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana.

Perustuslakivaliokunta on korostanut, että etuuden epäämisen pitää olla asiallisesti perustellussa suhteessa siihen, minkälaisia työllistymisen edistämiseen tarjottavia toimintoja on ollut tarjolla ja mitä työttömänä olevan henkilön syyksi voidaan lukea.

Zyskowicz ja Lapintie kuitenkin ajautuivat sanaharkkaan kokoomuskonkarin todettua, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa on todettu hallituksen esityksen olevan säädettävissä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, eli hallituksen esitys on Suomen perustuslain mukainen.

Lapintie kuitenkin tulkitsi, että Zyskowicz olisi halunnut väheksyä perustuslakivaliokunnan lakiesityksestä antamaa mietintöä.

– Minusta se ei ole oikein. Valiokunta totesi, että suurin ongelma tässä esityksessä liittyy nimenomaan siihen, että työtön ei omalla toiminnallaan pysty vaikuttamaan siihen, saako hän työtä vai voiko hän osallistua koulutukseen. Täten hän ei voi vaikuttaa siihen, tuleeko leikkausta tukeen vai ei.

– Tämä on kirjattu yksimielisesti lausuntoon ja se on vakavasti otettava huomio.

Zyskowicz kuitenkin kiisti väheksyneensä perustuslakivaliokunnan lausuntoa, hän vain toisti sen olevan säädettävissä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Ihmettelyn kohde oppositiossa siirtyikin siihen, miksei perustuslakivaliokunnan mietintöä oltu otettu paremmin huomioon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, josta laki saliin oli lopulta päätynyt.

– Asiasta käytiin keskustelu jo sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Olen samaa mieltä perustuslakivaliokunnan kanssa, että esitystä olisi pitänyt muuttaa. Tästä äänestettiin, jonka hallituksen edustajat voittivat. Tämä on kylmä esitys, leikkausmalli, jossa perustuslakivaliokunnan kantaa ei huomioitu, SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen totesi.

– Ja tämä tie on vaarallinen. Perustuslakivaliokunta arvioi lakeja aina suhteessa perustuslakiin ja sosiaalisiin oikeuksiin ja tässä olisi pitänyt tehdä muutoksia.

Ministeri Mattila nosti vastauspuheenvuorossaan esiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakiin tekemiä viilauksia, jotka lisättiin esitykseen perustuslakivaliokunnan esitysten pohjalta.

– Aktiivisuutta voitaisiin osoittaa myös osallistumalla muuhun työllistämisedellytyksiä parantavaan palveluun, jossa työ- tai elinkeinotoimisto toimisi järjestäjänä. Pidän tätä nimenomaan lisäyksenä, joka on tehty perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen.

– Lisäksi pidän hyvänä, että esitykseen kirjattiin, kuinka uudistuksen vaikutuksia tulee tarkasti seurata ja tarvittaessa laajentaa keinoja, joilla aktiivisiuusedellytyksen voi täyttää, jos ilmenee, että nyt ehdotettavat keinot eivät ole riittäviä.

Mattilan perustelut eivät kuitenkaan oppositiota vakuuttaneet. Keskustelun loppupuolella Mika Kari vielä tiivisti opposition huolen, viittaamalla vihreiden Satu Hassin aikaisemmin pitämään puheenvuoroon.

– Nyt rankaistaan ihmistä ja yksilöä, joka ei voi itse vaikuttaa asiaan, josta häntä rangaistaan, Kari totesi.

– Jos hän sattuu asumaan paikassa, jossa ei ole esimerkiksi työvoimapalveluita, tästä rangaistaan yksilöä. Tämä on täysin käsittämätöntä.

Jutun otsikkoa korjattu klo 18:46 ja tekstiä muokattu kello 20.54.