Lausunnossa muistutetaan, että komission alkuperäisen tekoälyasetusehdotuksen tavoitteena on vastata tekoälyjärjestelmien aiheuttamiin uhkiin ihmisten terveydelle, turvallisuudelle ja perusoikeuksien toteutumiselle

Komission ehdotuksen mukaan tekoälyjärjestelmiä säänneltäisiin riskiperustaisesti ja käyttötapauskohtaisesti. Asetusehdotuksessa kiellettäisiin haitallisia tekoälyn käyttötapauksia sekä asetetaan tiukennettuja vaatimuksia niin sanotun korkean riskin tekoälyjärjestelmiksi luokiteltaville järjestelmille.

Entinen liikenne- ja viestinäministeri, sivistysvaliokunnan jäsen ja datatalouteen perehtynyt kansanedustaja Timo Harakka (sd.) kuvaa tilanteen olevan eduskunnalta “varsin haasteellinen”. Komission alkuperäinen tekoälysäädös on vuodelta 2021 ja ministerineuvoston yhteinen näkemys, josta Harakka oli itsekin aikoinaan päättämässä, on sekin loppuvuodelta 2022, jolloin käytännössä samalla viikolla julkaistiin tekoälyyn pohjautuva vuorovaikutusohjelmisto ChatGPT maailmalle.

Harakka näkeekin, että tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä oleva valtioneuvoston kanta perustuu pitkälti komission ja ministerineuvoston näkemyksiin, vaikka Euroopan parlamentti on jo omassa kannassaan tehnyt paljon lisäyksiä ja muutoksia komission esitykseen. Nopeasti tulleita kantoja ei ole kuitenkaan voitu arvioida valtioneuvoston kantaa tehdessä.

Valtioneuvoston kannasta ilmenee, että Euroopan parlamentin esittämissä muutoksissa asetusehdotukseen on lisätty uusia elementtejä, joiden vaikutuksia ei ole voitu arvioida.

Harakan näkemys on, että aika on ajanut auttamattomasti valtioneuvoston kannan ohi.

HARAKKA toteaa ymmärtävänsä, että rajallisen virkakunnan on ollut mahdotonta tehdä europarlamentin lisäysten vaikutusarvioita lyhyessä ajassa.

– Siitä kielii sekin, että kesti lähes kolme kuukautta saada valtioneuvoston sinänsä aika suppea kanta eduskunnan käsiteltäväksi.

Harakan mukaan nyt moni valiokunta on lausunut eduskunnassa kiireellä asiasta ja kiire on siirtymässä suureen valiokuntaan, jonka pitäisi saada ensi viikon keskiviikkona nuotit valmiiksi Brysselissä alkavia tekoälyasetuksen jatkoneuvotteluja varten.

Sivistysvaliokunnan tuoreessa lausunnossa poiketaan valtioneuvoston kannassa muutamissa kohdissa. Harakan mukaan ehkä tärkeimmässä kohdassa on kyse siitä, että vasta europarlamentti on tehnyt lisäyksen, joka vapauttaa avoimen lähdekoodin ohjelmistokehityksen tietyistä tekoälyjärjestelmien kehittäjille annetuista vaatimuksista.

– On Suomen kaltaisen pienen kielialueen, pienten yritysten ja tiedemaailman kannalta aivan välttämättömän tärkeää, ettei tekoäly jäisi vain muutaman monikansallisen yrityksen omaisuudeksi. Niillä on varaa ja kapasiteettia käsitellä valtavia tietomassoja.

– Tässä kohtaa EU-parlamentti on asettamassa pienille toimijoille liikaa vastuita, joita Suomen on syytä kavahtaa. Mutta monin osin se on tehnyt korkeimman riskin luokitukseen lisäyksiä, joita Suomenkin olisi aihetta kannattaa.

VALIOKUNTA puoltaa lausunnossaan europarlamentin näkemystä, että suurimpien somealustojen suosittelualgoritmit luetaan korkean riskin järjestelmiin. Harakka toteaa asian koskettavan kaikkia sosiaalista mediaa käyttäviä suomalaisia, myös lapsia ja nuoria.

– Jo ensimmäisen vaiheen tekoäly on keskittynyt siihen, että ihmisiä pidetään mahdollisimman pitkään some-palveluissa manipuloimalla, houkuttelemalla ja ohjailemalla käyttäytymistä. Käyttäjän datasta on selvitetty, mitkä ovat juuri hänelle räätälöidyt koukuttavimmat houkutteet. Tutkitusti ihmisiä pidättelevät mediassa parhaiten tunteita kuohuttavat äärilaidan väittelyt, jotka ovat omiaan luomaan lisää polarisaatiota yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kun tekoälysovelluksia on pääsääntöisesti käytetty juuri tällaiseen käyttäjien profilointiin ja ennakointiin, on perusteltua, että europarlamentti on tällaisen lisäyksen tehnyt, joka ei vanhassa valtioneuvoston kannassa saa suosiota.

Valiokunta nostaa esiin myös sen asiantuntijakuulemisessa tuotua huolta kyseenalaisista tunteiden tunnistamistekniikoista sekä niihin liittyvästä opiskelijoiden etävalvonnasta kokeissa (e-Proctoring). Myös nämä ovat europarlamentin lisäyksiä, joita valtioneuvosto ei kannata.

HARAKKA miettii, onko suurella valiokunnalla minkäänlaisia eväitä lähteä muuttamaan valtioneuvoston kantaa. Harakan näkemyksen mukaan valiokuntien lausunnot osoittavat, että kyseessä ei ole mikään hallitus-oppositio-asetelma.

– Sosialidemokraatit etsivät yhteistä näkemystä, millä tavalla Suomi digitalisaation suurvaltana kantaa vastuunsa siitä, että tekoälyn käyttö voisi olla eettistä ja tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa meidän on mahdotonta ennakoida, mitä lähiaikoina tapahtuu. Tietenkään viikossa ei tällaista viisautta meille kenellekään tule. Ongelmakenttä vaatii paljon vakavampaa paneutumista, Harakka sanoo.

Harakka näkisi nyt kuitenkin selvän reagoinnin tarpeen. Hän sanoo, että olisi murheellista, jos suuri valiokunta joutuisi hyväksymään linjauksen, joka on jo nyt kestämätön.

– Ettei kävisi niin, että Suomi neuvottelee ihan vääristä asioista ja vääriin päämääriin pyrkien, tukisi vääriä asioita ja vastustaisi fiksuja linjauksia.

Jatkoneuvottelut EU:ssa alkavat noin viikon päästä.

Kenen syy tilanne on?

– Olen huomaavinani, että työ- ja elinkeinoministeriöstä on väki vähentynyt tämän asian ympäriltä. Näyttää siltä, että valtioneuvostotasolla ja ministeriöissä ei ole edellytyksiä ja resursseja paneutua asiaan syvällisesti.

– Me voimme tulevaisuusvaliokunnassa pitää seminaareja tekoälystä. Me voimme valtioneuvoston kansliassa pitää vaikka minkälaisia pyöreän pöydän palavereita, mutta nyt kun tullaan raakaan lainsäädäntötodellisuuteen ja yritetään säädellä koko ajan kehittyvää teknologiaa riskejä välttäen mutta innovaatioita edistäen, tässä kriittisessä kohdassa meidän järjestelmämme prakaa.