Myös Eppu Normaalin nimen keksinyt Saarela oli nokkela sanoittaja, jonka leikkisä ja paikoin piikikäs verbaliikka olivat tärkeä tekijä yhtyeen läpimurrossa. Eppujen neljän ensimmäisen albumin kappaleet olivat valtaosin Saarelan tekstittämiä, vaikka hän jäikin pois vuonna 1978 levyuransa aloittaneen bändin riveistä jo vuonna 1979.

Eppu Normaalin jälkeen Saarela oli esillä musiikissa muun muassa Freud, Marx, Engels & Jungin jäsenenä, Ylen Rockradion ohjelmillaan ja kriitikkona.

Saarela valmistui opinnoistaan biologiksi ja työskenteli 2010-luvulla peruskoulun opettajana Helsingissä.

Eput: Bändi syntyi Saarelan innosta

Eppu Normaali kiittää Facebook-sivullaan Saarelaa muun muassa siitä, että yhtyeen voi katsoa syntyneen siitä innosta, jolla Saarela innostui punkyhtye Ramonesin Tampereen-konsertista. Eppujen ensimmäinen albumi oli suomalaisen punkrockin virstanpylväs, vaikka yhtye melko pian sen jälkeen siirtyikin melodisemman rockin ja popin suuntaan.

Saarelan musiikkiurasta voi nostaa esiin myös hänen ennakkoluulottoman kokeilunsa syntikkapopin parissa. Saarelan tunnetuin soolokappale on tätä tyylilajia edustava sodanvastainen Kärpästen juhlat.

Eppu Normaalin kappaleista Mikko Saarelan valioihin lukeutuu esimerkiksi Puhtoinen lähiöni. Osa sen riimittelyä on katkelma ”Ei mieltä maailmallinen tavara paina/ jos ei oo siitä pula/ jos riittää nappula/ Mut talo jossa on aravalaina/ ei ole avara aina”. Suomirockin kaanoniin on jäänyt myös hänen lyriikkansa kappaleeseen Suomi-ilmiö: ”Uraani halkeaa/ ja tuottaa lamppuun valkeaa/ mutta millään muilla mailla/ kuin Suomella se ei oo riskiä vailla”.