Turkin istuva presidentti Recep Tayyip Erdogan julisti sunnuntai-iltana voittaneensa maan presidentinvaalit. Erdogan kertoi kotiseudullaan Istanbulissa hurraaville kannattajilleen hallitsevansa maata seuraavat viisi vuotta.

Turkin valtiollinen uutistoimisto Anadolu vahvisti Erdoganin voiton epävirallisessa ääntenlaskennassaan. Anadolun mukaan Erdogan oli saamassa 52 prosentin äänisaaliin, kun äänistä oli laskettu noin 98 prosenttia. Opposition ehdokkaan Kemal Kilicdaroglun äänisaalis oli jäämässä noin 48 prosenttiin.

Erdoganin johto kapeni hieman alustavista tuloksista ääntenlaskennan edetessä sunnuntai-illan aikana.

Muun muassa Unkarin pääministeri Viktor Orban onnitteli jo sunnuntaina Erdogania presidentinvaalien voitosta.

Vaalit siirtyivät toiselle kierrokselle, kun yksikään ehdokkaista ei saanut vaadittua äänienemmistöä ensimmäisellä kierroksella 14. toukokuuta.

Ensimmäisellä kierroksella Erdogan keräsi melkein 50 prosenttia äänistä, kun Kilicdaroglu sai noin 45 prosenttia äänistä. Tuolloin kolmanneksi tullut turkkilainen äärinationalisti Sinan Ogan asettui tukemaan Erdogania.

Istanbulissa vaimonsa Eminen kanssa äänestänyt Erdogan kehotti kansalaisia äänestämään.

-  Pyydän kansalaisia saapumaan uurnille ja äänestämään ilman itsetyytyväisyyttä, presidentti neuvoi.

Istanbulissa äänestänyt Emir Bilgin, 24, noudatti Erdoganin kehotusta.

-  Aion äänestää Erdogania. Toista hänen kaltaistaan ei ole, Bilgin sanoi.

Vaalihuoneistot sulkeutuivat sunnuntaina kello 17.

Ainakin kaksi vaaliviikolla julkaistua mielipidemittausta povasi Erdoganin voittoa noin 53 prosentilla kaikista äänistä. Kilicdaroglu jäi niissä noin 47 prosentin äänisaaliiseen.

Mielipidemittausten tuloksiin ei tällä kertaa kuitenkaan juuri luotettu, koska ne ennustivat Kilicdaroglulle vähintäänkin johtoasemaa ensimmäisellä kierroksella – mutta kävikin päinvastoin.

Ensimmäisen kierroksen ääntenlaskussa tapahtui paljon epäselvyyksiä ja monet puolueet vaativat tulosten tarkistamista alueittain. Oppositio myönsi kuitenkin jääneensä jälkeen Erdoganin äänistä ja vaalien siirtyvän toiselle kierrokselle.

Nämä vaalit olivat yksinkertaisemmat, koska parlamenttivaalit käytiin ensimmäisellä kierroksella eikä presidenttiehdokkaita ollu toisella kierroksella kuin kaksi. Siksi myös ääntenlaskun odotettiin olevan nopeampaa ja aiheuttavan vähemmän riidanaihetta.

Vaalilautakunnan mukaan sunnuntain vaalit sujuivat kaiken kaikkiaan hyvin eikä äänestyksessä noussut esiin epäilyksiä vaalivilpistä. Asiasta uutisoi uutiskanava al-Jazeera.

Oppositio ja kansalaisjärjestöt jatkoivat viime metreille asti vapaaehtoisten rekrytoimista vaaliuurnille tarkkailemaan äänestystä ja ääntenlaskentaa vaalivilpin pelossa.

Vaalit käytiin tälläkin kertaa hyvin epäsuhtaisessa asetelmassa: Erdoganin hallinto kontrolloi koko valtionkoneistoa vaalilautakuntaa myöten sekä valtaosaa Turkin mediasta.

Kampanjoinnissaan Erdogan hyödynsi ylivoimaista näkyvyyttään. Hän kutsui Kilicdaroglun liittoumaa terroristeiksi ja sanoi oppositioehdokkaan valitsemisen tuovan maahan kaaosta. Erdogan myös lupasi lisää taloudellisia tukia kansalaisille, jotka kärsivät korkeasta inflaatiosta.

Kilicdaroglu muutti vaalitaktiikkaansa radikaalisti ensimmäisen kierroksen jälkeen. “Turkin Gandhiksi” tituleerattu Kilicdaroglu luopui sydänmerkkien tekemisestä käsillään ja puheista yhteiskuntarauhasta. Sen sijaan hän kiihdytti maahanmuuttovastaista retoriikkaa yrittäen saada turkkilaisnationalistien tuen.

-  Syyrialaisten on lähdettävä, julistivat Kilicdaroglun viimeisimmät vaalimainokset Istanbulissa.

Turkissa on YK:n pakolaisjärjestön mukaan lähes neljä miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa, joista valtaosa on sisällissotaa paenneita syyrialaisia. Talousvaikeuksien kasvaessa turkkilaiset yli puoluerajojen ovat pitäneet pakolaisia osasyyllisinä vaikeuksiinsa ja sanovat tuntevansa olonsa turvattomammaksi Turkissa.

Turkkilaisen äärinationalistin Sinan Oganin entinen liittolainen ja Voitto-puolueen johtaja Umit Ozdag, joka on pitkään kampanjoinut pakolaisten kotimaihinsa lähettämisen puolesta, asettuikin Kilicdaroglun puolelle. Hän sopi Kilicdaroglun kanssa pakolaisten palauttamisesta kotimaihinsa “vuoden sisällä”.

He myös sopivat, että vaaleilla valittujen paikallisjohtajien ja -viranomaisten tilalle voidaan jatkossakin nimittää hallinnon asettamia virkahenkilöitä. Tätä menetelmää Erdogan on käyttänyt erityisesti kurdien asuttamissa maakunnissa, joissa kurdikaupunginjohtajia on vaihdettu terrorismisyytöksiin vedoten.

-  Vastakkain eivät enää ole kyyhkynen ja haukka, vaan vastakkain on kaksi haukkaa, kuvaili politiikan tutkija Emre Erdogan Istanbulin Bilgi-yliopistosta STT:lle kuluneella viikolla.

Kurdipuolue HDP jatkoi turkkilaisnationalismiin turvautumisesta huolimatta Kilicdaroglun tukemista ja kehotti kannattajiaan äänestämään Erdoganin pois virasta, oli mikä oli.

-  Itse uskon Erdoganin voittavan, mutta vielä asiasta on myös epävarmuutta, tutkija Emre Erdogan lisäsi.

Tekijät: Anniina Korpela, Ayla Albayrak, Hannu Aaltonen / STT