Muun muassa näitä toimia suosittelevat ministeriöiden kansliapäälliköt maanantaina julkistetussa raportissa, jossa käydään läpi seuraavien kahden vaalikauden eli vuosien 2023-2031 avainkysymyksiä.

– Olen hieman pettynyt teidän työnne tulokseen. Te olette ennen olleet vähän enemmän omatuntoinen, nyt te näytätte olevan myötäjuoksijoina jos ei ihan puudeleita nykyiselle hallitukselle, Putkonen syytti virkamiehiä ensimmäiseksi.

Paikalla ollut väki kohahti Putkosen puheista. Hän kuitenkin jatkoi esitystään.

– Muutama ihan selkeä kysymys. Aika hurjia maahanmuuttolukuja te esittelette tähän. Mihin ammatteihin vai jatkuuko tämä matalapalkka-aloille työntäminen ja orjasopimuksien lisääminen? Miten tämä valtion talouden kannalta teillä näyttelee sitten? Mihin nämä laskelmat perustuvat? Putkonen muun luassa luetteli.

Kansliapäällikkö Majanen vastasi Putkoselle sanomalla, että hän on keskustellut asiasta esimerkiksi yritysjohtajien kanssa. Pulaa on ollut sekä osaavasta työvoimasta että ylipäänsä työvoimasta.

– Kun vuosi sitten tapasin yritysten edustajia eri puolilta, niin he sanoivat, että osaavan työvoiman saanti on pullonkaula. He tarvitsisivat sitä. No, syksyllä kaikki kertoivat minulle, että eivät he itse asiassa tarvitse osaavaa työvoimaa vaan kun olisi edes työvoimaa. Ja tietysti niillä työehdoilla, joita Suomessa on.

– Tässä on kylläkin aivan erityisesti ajateltu tätä korkean osaamisen maahanmuuttoa ja myös sitä, että tänne tulevat ulkomaiset opiskelijat jäisivät sitten Suomeen töihin. Sillä alueella on paljon pulaa. Meillä on niin iso kysyntä nyt työvoimasta, että sitä ei vain kotimaisin voimin saada tyydytettyä, Majanen vastasi.

Kansliapäällikkö Lehikoinen täydensi Majasta sanomalla, että suomalaisissa korkeakouluissa ja toisella asteella opiskelevien ulkomaisten henkilöiden työllisyysaste saataisiin nousemaan 70 prosenttiin.

KANSLIAPÄÄLLIKÖIDEN mukaan maahanmuuttoa pitäisi kasvattaa, koska työvoiman saatavuus toimii jo nyt talouskasvun rajoitteena, ja väestöennusteen perusteella 85 vuotta täyttäneiden määrä lähes kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2035 mennessä. Tämä lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja myös niiden parissa työskentelevien määrää, ellei palveluita sitten päätetä leikata rajusti.

-  Työikäinen väestö vähenee vuoteen 2035 mennessä. Nykyisen 75 prosentin työllisyysasteen vallitessa tuolloin työllisiä olisi 40 000 henkeä nykyistä vähemmän. 80 prosentin työllisyysasteella puolestaan työllisiä olisi noin 125 000 henkeä nykyistä enemmän. Jopa 80 prosentin työllisyysaste kuitenkin tarkoittaisi, että työvoiman tarjonta muille kuin sote-alalle jäisi varsin niukaksi, raportissa muun muassa sanotaan.

Majasen mukaan 80 prosentin työllisyysaste on kova tavoite, mutta oikein vähempi ei riitä.

– On nimittäin niin, että 75 prosentin työllisyysasteella meidän työvoiman määrä vähenee 2030-alkupuolelle mennessä 40 000:lla.