Espoo ja Vantaa ovat käynnistämässä yhteistoimintaneuvotteluita, joissa satojen ihmisten työ on vaakalaudalla. Molempien kaupunkien kaupunginhallitusten on määrä päättää yt-neuvottelujen alkamisesta tänään. Espoo suunnittelee kolmensadan ja Vantaa kahdensadan henkilön vähentämistä.

Jytyn puheenjohtajan Jonna Voiman mukaan molemmissa kaupungeissa neuvottelut on tarkoitus kohdistaa vain pieneen osaan kaupunkiorganisaatiota. Irtisanomisten ulkopuolelle on kummassakin kaupungissa rajattu opetus- ja kasvatustehtävät, mutta toimialan hallinnollisia tehtäviä voi kuulua neuvotteluihin.

– Huolenamme on, että sihteeri- ja hallintotyön sekä kaupunkiympäristön, nuorisotyön, kirjastojen sekä liikunta- ja kulttuuripalvelujen ammattilaiset joutuvat ottamaan tämän iskun vastaan, Voima sanoo tiedotteessa.

– Viime vuosina kaupungit ovat jo tehostaneet henkilöstöresurssinsa äärimmilleen. Jos vielä karsitaan, vaikutukset näkyvät kaikkialla: henkilöstö väsyy, työt seisovat, kehitysprojektit valuvat hukkaan ja palvelut sakkaavat, Voima kuvailee.

Vantaan kaupungin Jytyn pääluottamusedustajan Jaakko Perttusen mukaan näin mittavien henkilöstösäästöjen suunnitelmista ei ole aiemmin ollut tietoa.

– Näin rajuista henkilöstön vähennystarpeista ei ole ollut aiemmin puhetta. Jos säästöt toteutuvat, huolen aiheena on irtisanottavien kohtalo, mutta myös jäljelle jäävien työntekijöiden jaksaminen, Perttunen sanoo tiedotteessa.

ESPOON kaupungin yt-ilmoitus oli henkilöstölle järkytys, Jyty Espoon Seutu ry:n puheenjohtaja Katja Vidgren sanoo Demokraatille.

Tiedossa oli, että talouden tasapainotusohjelma voi tuoda mukanaan myös irtisanomisia, mutta mittakaava tuli yllätyksenä, hän kertoo.

– Helsingin Sanomissa kaupunginjohtaja Kai Mykkänen (kok.) sanoi, että se koskee vain kolmea prosenttia työntekijöistä. Meillä on 11 000 työntekijää, mutta 8000:aa tämä ei koske, kun kasvatus- ja opetustoimi on suljettu pois. Siinä jää 3 000, joita tämä koskee, ja meikäläisen laskuopin mukaan yt-neuvottelut koskevat siitä kymmentä prosenttia. Se on aika iso määrä, Vidgren huomauttaa.

– Viime vuonna tehtiin 111 miljoonaa euroa voittoa ja nyt pistetään ihmisiä pois, niin kyllä se kuulostaa aika rajulta.

Vidgren ihmettelee, että kaupunki ei tunnu juuri ennakoivan tulevaisuutta. Hän huomauttaa, että esimerkiksi kaupunkiympäristön toimialalla, jossa hän itse työskentelee, eläköitymisiä on tiedossa.

– Sitä ihmeteltiin, että olisiko ehkä pitänyt irtisanomisten sijaan vuosi tai kaksi odottaa, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle joka tapauksessa, hän kertoo työntekijöiden reaktioista.

MYKKÄNEN sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että väkeä vähennetään, jotta kaupungilla olisi varaa palkata jatkossa riittävävästi opettajia.

– Jos kaupunkiympäristön toimiala ei tee niitä kouluja ja päiväkoteja eikä kaupunkitekniikan keskus suunnittele katuja ja puistoja niiden ympärille, niin ei niitä koulujakaan ole. On turhaa nostaa yhtä ylös, kun kaikkia tarvitaan, Vidgren kuvailee Mykkäsen haastattelun herättämiä tuntoja.

Vaikuttaa, että muiden kaupungin toimialojen – kaupunkiympäristön, konsernihallinnon ja elinvoiman – merkitystä ei nähdä. Se tuntuu todella turhauttavalta, Vidgren sanoo.

Mykkänen sanoi haastattelussa, että joissakin tapauksissa irtisanotaan sellaisia henkilöitä, joiden työtehtäviä on mahdollista automatisoida. Hän ei kuitenkaan kerro tarkemmin, mitä tehtäviä nämä voisivat olla.

– Haluan nähdä sen tekoälyn, joka rupeaa tekemään ne viranhaltijapäätökset tai tekee tilaukset. Kun vaikka rakennamme jotain puistoa, pitää hoitaa koneiden vuokraus, hankkia leikkivälineet, penkit ja niin edelleen. Täytyy myös tarkistaa, että laskut ovat oikein.

– Tai mitä sitten ensi kesänä, kun kesäduunareita tarvitaan – tekeekö tekoäly työsopimukset, annetaanko henkilötunnukset tekoälylle? Liikaa luotetaan siihen, että voitaisiin palveluja tai tietyn tyyppisiä tehtäviä tekoälylle antaa. Ei se vaan käy, Vidgren kommentoi.

YT-NEUVOTTELUT alkavat Espoossa varsinaisesti vasta syyskuussa, eikä vielä ole tietoa siitä, mitä työnantaja tarkalleen esittää mahdollisista irtisanomisista tai muista keinoista vähentää henkilötyövuosia.

Katja Vidgren toivoo, että neuvotteluista tulee aikanaan tasapuoliset, reilut ja avoimet, eikä mahdollisia irtisanomisia tehdä ”pärstäkertoimen perusteella”. Hän myös toivoo, että tarkastelussa on mukana myös ”väliportaan väki”.

– Ei se voi olla myöskään niin, että irtisanomiset kohdistuvat pelkästään työntekijöihin ja yhtään esimiehiä ei irtisanota.