Ratkaisua yritettiin löytää osapuolten välisessä huippukokouksessa Washingtonissa.

Presidentti Donald Trumpin kaudella vuonna 2018 käyttöön otetut teräs- ja alumiinitullit ovat olleet parin vuoden ajan väliaikaisesti jäissä pysyvämmän ratkaisun etsimisen ajaksi.

Sovun olisi pitänyt syntyä lokakuun loppuun mennessä, mutta Washingtonissa järjestetyn kokouksen loppulausunnon perusteella takarajaa on siirretty vuoden loppuun.

Financial Timesin mukaan Yhdysvallat suostuu poistamaan omat tullinsa vain siinä tapauksessa, että EU määrää vastaavat lisätullit Kiinan tuotannolle. EU taas haluaa noudattaa kauppasääntöjä ja ensin tutkia, ovatko Yhdysvaltain polkumyyntisyytökset perusteltuja.

Kokouksessa EU:ta edustivat komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, Yhdysvaltoja taas presidentti Joe Biden.

YHDYSVALLAT on uhannut palauttaa 25 prosentin lisätullin EU:n teräkselle ja 10 prosentin lisätullin alumiinille, jollei sopua synny takarajaan mennessä. Tullien palautus huolestuttaa Suomen elinkeinoelämää, sillä vaikutukset heijastuisivat terästä ja alumiinia käyttävään teollisuuteen laajemminkin.

EU todennäköisesti vastaisi määräämällä lisätulleja amerikkalaisille tuotteille. Kohteena voisi olla niin teollisuuden kuin kuluttajien käyttämiä tuotteita, ja seuraukset olisivat haitallisia molemmin puolin Atlanttia.

Asialistalla Washingtonissa oli myös muita blokkien välisiä kauppakiistoja, kuten EU:ta huolestuttava Yhdysvaltain massiivinen elvytyspaketti IRA. Yhdysvallat on säätänyt mittavia verohelpotuksia ja valtiontukia vihreän siirtymän edistämiseksi, mutta EU:ssa pelätään niiden vääristävän kilpailua.

Huippukokouksen edellä oli neuvoteltu myös kriittisistä mineraaleista ja ehdoista, joilla eurooppalaiset yritykset pääsisivät osille amerikkalaisten elvytysrahoista.

Perjantaina ei saatu aikaan sopimusta myöskään IRA:n tai kriittisten mineraalien osalta.