Tällä hetkellä pahiten ovat tulehtuneet EU:n ja Puolan välit. Puola oli vielä pari vuotta sitten unionin uusia mallimaita. Ennen joulua Euroopan komissio uhkasi Puolaa EU:n perussopimuksen artikla seitsemän mahdollistavilla rankaisutoimilla, joita voidaan määrätä yhteisten ihmisoikeuksia ja demokraattisista arvoja koskevien sääntöjen rikkomisesta. Syynä ovat Puolan oikeuslaitokseensa tekemät uudistukset, jotka politisoivat tuomareiden nimittämisen. Jos Puolassa hyväksytään asiaa koskeva laki, voi Puolan hallitseva puolue määrätä tuomarivalinnoista ja erottaa korkeimman oikeuden tuomarit kesken toimikautta.

Puolan presidentti Andrzej Dudalla on tammikuun 5. päivään eli huomiseen perjantaihin saakka aikaa allekirjoittaa nämä lait. (Tilanne on jo saattanut muuttua, sillä tämän viikon Demokraatti meni painoon tiistaina). Jos lait tulevat voimaan, voidaan Puolalta jopa viedä äänioikeus EU:n sisällä.

Myös raha on tässä asiassa merkittävä konsultti. Puola on EU:n tukirahojen suuri nettosaaja ja pelissä voi olla miljardien tukieuroja menetys. Tämä saattaa hillitä Puolan valtaapitävien intoa uhkailla maan EU-erolla. Rangaistuksien toimeenpano kuitenkin vaatii Eurooppa-neuvoston maiden yksimielisyyttä. Visegrad-maista ainakin Unkari on ilmoittanut tukevansa Puolaa.

Euroopan unionin sisäiset rangaistustoimet ovat monella tapaa ongelmallisia. EU-vastaiset populistit voivat kääntää ne EU:ta vastaan ja syventää entisestään EU-vihamielisyyttä. Etenkin, kun erilaiset sanktiot usein vaikeuttavat enemmän tavallisten kansalaisten kuin valtaa pitävien elämää. EU:n laajeneminen itään on ongelmista huolimatta ollut melkoinen menestystarina.

Kummassakin maassa on valtaa keskitetty omiin käsiin mediaa, oikeusvaltiota ja oppositiota heikentämällä.