Vuotta 2016 leimasi terrori-iskujen pelko, joka toi raskaasti aseistetut sotilaat suurkaupunkien kaduille. Tuhoisat verilöylyt seurasivat silti toistaan: Bryssel, Nizza, München, Berliini. Samaan aikaan EU-maat yrittivät koota rivejään brittien järjestämän shokin jäljiltä. Brexit-äänestys näytti toteen, että EU ei ole ikuinen.
Edeltävää vuotta 2015 ehdittiin jo nimittää EU:n historian huonoimmaksi: unionin kaksi peruspilaria, yhteisvaluutta euro ja vapaan liikkuvuuden Schengen-alue, olivat samaan aikaan romahduksen partaalla.

Nyt koko EU:lle on maalailtu loppua. Katseet ovat Ranskassa, jossa EU-vastainen Marine Le Pen on vahvoilla kevään presidentinvaaleissa. Populistijohtaja on luvannut kansanäänestyksen Ranskan EU-jäsenyydestä. Jos EU:n perustajamaa ja iso euromaa seuraisi brittien esimerkkiä, unionin olisi vaikea pysyä enää hengissä.

EPC-ajatuspajan tutkimusjohtaja Janis Emmanouilidis laittaa jäitä hattuun: Le Penin vaalivoitto ja ranskalaisten lähtö EU:sta ovat vielä monen mutkan takana.

Emmanouilidisin mukaan EU on syvässä kriisissä, koska se ei ole kyennyt kasvattamaan kriisinratkaisukykyään paineen alla. Oli kyseessä sitten brexit-äänestyksen jälkihoito tai pakolaiskriisin vastuunjako, EU-maat ovat sinnitelleet eteenpäin etsimällä pienintä yhteistä nimittäjää, jolla vältetään pahin skenaario.

Ranskan lisäksi myös Saksassa pidetään tänä vuonna kriittiset vaalit. Syksyllä ratkeaa, vaihtuuko EU:n mahtimaan ohjaksissa valta vai jatkaako liittokansleri Angela Merkel ruorissa.

Turvallisuus ja maahanmuutto noussevat molemmissa vaaleissa avainteemoiksi. Brexit-äänestyksen jälkeen turvallisuudesta on tullut pienin yhteinen nimittäjä, jota lisäämällä kansalaisille pyritään osoittamaan, että EU tuo heille aitoa lisäarvoa.

Pinnan alla muhii myös kysymyksiä, jotka porautuvat unionin olemassaolon ytimeen. Itäisen Keski-Euroopan maat haastavat Puolan ja Unkarin johdolla EU:n perusarvoja, kuten liberaalia demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.

Alkavana vuonna kriittistä on se, miten vuosi sitten syttynyt oikeusvaltiokiista Puolan ja EU:n välillä kehittyy. Joulun alla EU-komissio lykkäsi sanktiopäätöstään ja antoi Puolalle pari kuukautta lisäaikaa turvata oikeuslaitoksen riippumattomuus.

– Jatkan, kunnes asiaan löytyy ratkaisu. En voi sanoa, että kokemukseni viime vuodelta antaisi aihetta optimismiin. Mutta aion yrittää, sanoi komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans.
EPC:n Emmanouilidisin mielestä kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin EU:n tulevaisuudesta: koko länsimaisesta elämäntavasta.

– Paljon riippuu Puolan väestöstä, hän sanoo ja tähdentää, että mahdollisuus kovistella Puolaa ulkopuolelta on rajallinen.

Puolan konservatiivisen valtapuolueen kannatus on yhä vahvaa, mutta sen vastaiset mielenosoitukset yltyivät joulukuussa.

Annu Marjanen, Bryssel