Keskustan Seppo Kääriäinen äityi jakamaan kouluarvosanoja ja antoi selonteolle arvosanaksi 8,5.

– Mietintö on nippa nappa kiitettävän puolella, Kääriäinen jatkoi.

Kääriäistä puolestaan kiitteli SDP:n Antti Lindtman.

Keskinäisen kehun lisäksi salissa nostettiin esiin painotuseroja sotilaallisen liittoutumisen suhteen. Mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä ei SDP:n Erkki Tuomiojan mukaan tarkoita sitä, että liittoutumisen aikatauluista puhuminen parantaisi tällä hetkellä Suomen turvallisuutta.

Demariryhmästä nostettiin useaan kertaan esiin myös kysymys siitä, mitä EU:n puolustusyhteistyön suhteen on seuraavaksi tapahtumassa. Eero Heinäluoma (sd.) luonnehti EU:n puolustusyhteistyötä koskevia suunnitelmia kunnianhimoisiksi.

– Kansalaisten on voitava tietää mihin olemme menossa mukaan ja miksi olemme menossa mukaan. Hallituksen pitää tuoda avoimesti esiin yhteistyön tiivistämistä koskevat ajatuksensa, Heinäluoma sanoi.

Vastauspuheenvuorossaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) korosti, että EU:n puolustuspolitiikan kehittäminen on ollut Suomen kanta puolustuspoliittisissa selonteoissa vuodesta 2009 saakka. Sipilä piti tärkeänä, että yhteistyön syventäminen on nyt noussut agendalle.

Hänen mukaansa yhteistyön sisällöstä tehdään parhaillaan jatkovalmistelua, ja muun muassa kriisinhallinnan rahoitusmekanismia päivitetään ensi vuoden aikana niin, että myös Suomi voisi saada kriisinhallintaan taloudellista tukea.

– Yhteistä armeijaa EU ei ole rakentamassa, Sipilä sanoi.

Hän tähdensi, että valtaosa EU-maista kuuluu Natoon eikä EU:ssa kaavailla mitään Naton kanssa päällekäistä järjestelmää.

– Yhteistyötä haetaan Naton ulkopuolisista asioista, Sipilä sanoi ja mainitsi esimerkeiksi muun muassa tutkimusyhteistyön ja kyberturvallisuuden.

Myös ulkoministeri Timo Soini (ps.) toisti, ettei puolustusyhteistyössä ole kysymys eurooppalaisesta armeijasta. Soinin korosti, että toimintakyky puolustusyhteistyössä on ensisijaisesti EU:n jäsenmailla, ei EU-instituutioilla ja otti esimerkiksi Ranskan hallituksen avunpyynnön Pariisin terrori-iskun jälkeen.

Soinin mukaan Britannia tulisi pitää brexitistä huolimatta lähellä EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Soinin selitys ei vakuuttanut SDP:n kansanedustajia Pia Viitasta ja Eero Heinäluomaa.

– Edelleenkin jäi tämä rakenneyhteistyöasia käsittelemättä, Heinäluoma totesi.

Hän kysyi uudelleen, että jos Euroopan Unionin sisällä osa jäsenmaista lähtee tekemään tiiviimpää keskinäistä yhteistyötä, mitä Suomi tulee tekemään ja onko Suomen hallitus tässä mukana?

Soini vastasi edelleen, että rakenneyhteistyö ei liity esikuntakysymyksiin. Hänen mukaansa asiaa ei pidä mystifioida. Soinin mukaan kyse on enemmänkin kriisinhallinnasta eikä alueellisesta puolustuksesta. Hän totesi vielä uudestaan, että kun tehdään yhteistyötä, se on kriisinhallintaa.