Kuuden maan muodostamaan modernisoijien ryhmään – jota on myös nuukien maiden ryhmäksi kutsuttu – kuuluvat Hollanti, Itävalta, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska.

Kahden leirin ulkopuolelle jäävät vain EU:n puheenjohtajamaana parhaillaan toimiva Irlanti sekä Belgia, Luxemburg ja Ranska.

Modernisoijien ryhmä koostuu lähes yksinomaan pohjoisen Euroopan maista, joissa protestanttisella kristinuskolla on ollut historiallisesti erittäin suuri merkitys. Koheesion ystävät taas koostuu hyvin voittopuolisesti roomalaiskatolisista ja kreikkalaiskatolisista maista.

Euroopan aatehistoriaan erikoistunut yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ei kuitenkaan lähtisi etsimään budjettierimielisyyksien juuria Martti Lutherin tai Jean Calvinin ajoista.

- Vaikka itsekin olen historioitsija ja tykkään analysoida Eurooppaa tällaisten silmälasien lävitse, niin kyllä ilmeisempi selitysmalli liittyy kuitenkin nettomaksajien ja nettosaajien väliseen asetelmaan, Miettinen sanoi STT:lle.

MIETTISEN näkemys näyttäisi osuvan oikeaan, sillä modernisoijien ryhmän kuusi maata kuuluivat kaikki vuonna 2024 EU:n nettomaksajien ryhmään, johon tuolloin kuului yhdeksän maata.

Koheesion ystävät -ryhmään kuuluvat 17 maata olivat puolestaan kaikki Italiaa lukuunottamatta nettosaajia EU:ssa.

Vauraat nettomaksajat maksavat EU:n budjettiin enemmän varoja kuin siltä saavat, kun taas nettosaajien kohdalla tilanne on päinvastainen.

Suomalaisten nettomaksuosuus henkeä kohden – eli eräänlainen EU-jäsenmaksu – vuonna 2024 oli 55 euroa.

Selvästi eniten EU:n budjettiin maksoivat vuonna 2024 saksalaiset, joiden EU-jäsenmaksu oli 155 euroa henkeä kohden.

Toiseksi eniten EU:n budjettiin pulittivat irlantilaiset, joiden EU-jäsenmaksu oli 130 euroa henkeä kohden. Irlantia ei kuitenkaan ole modernisoijien ryhmässä nähty, sillä maa toimii parhaillaan EU:n puheenjohtajamaana ja tärkeässä sovittelijan roolissa budjettineuvotteluissa.

Saksalaisten korkea maksuosuus selittää osaltaan sitä, että liittokansleri Friedrich Merz on koonnut tiukkaa budjettipolitiikkaa kannattavat maat yhtenäiseksi ryhmäksi ajamaan etujaan.

Miettisen mukaan Saksan sisäpoliittinen tilanne asettaa Merzille paineita EU-budjetin ja maksuosuuden suhteen, kun radikaalioikeistolaisen ja EU-kriittisen AfD-puolueen suosio on kasvussa.

MOLEMMAT ryhmät kirjelmöivät viime viikolla puheenjohtajamaa Irlannille toiveistaan EU:n tulevan budjetin suhteen.

Modernisaation kannattajat korostivat kirjeessään EU:n rahoituskehyksen perusteellisen uudistamisen tarvetta.

STT:n näkemän kirjeen allekirjoittivat pääministeri Petteri Orpon (kok.) ohella Hollannin, Ruotsin ja Tanskan pääministerit sekä Itävallan ja Saksan liittokanslerit.

- Rahoitus tulisi kohdentaa yhteisiin investointeihin turvallisuuteen ja puolustukseen, kilpailukykyyn ja innovaatioihin sekä laittoman maahanmuuton torjuntaan, kuuden maan johtajat kirjoittivat kirjeessään.

Kuuden maan johtajat toistivat jo elokuussa Berliinin tapaamisessaan esittämänsä näkemyksen, että EU-komission budjettiehdotusta on supistettava useilla sadoilla miljardeilla euroilla.

- Budjetin kaikkien pääluokkien on osallistuttava näihin säästöihin, Orpo ja kumppanit kirjoittivat.

EU-komission viime vuonna julkistaman ehdotuksen mukaan unionin kokonaisrahoitus kaudelle olisi yhteensä 1 893 miljardia euroa.

Kuuden maan johtajat muistuttavat kirjeessään, että kyseiset maat vastaavat lähes 40 prosentista jäsenmaiden maksuosuuksista.

KOHEESIOPOLITIIKAN ystävät puolestaan kirjoittivat kirjeessään, että maatalous ja koheesiorahoitus on pidettävä keskeisinä painopisteinä seuraavassa EU-budjetissa.

- Koheesiopolitiikka ja yhteinen maatalouspolitiikka ovat pitkään käytössä olleita politiikan aloja, mutta niiden tavoitteet ovat edelleen yhtä ajankohtaisia. Ne edistävät jäsenvaltioiden ja alueiden välistä lähentymistä, vahvistavat sisämarkkinoita ja tukevat maaseutualueita sekä vähemmän kehittyneitä alueita, 17 maan johtajat kirjoittavat kirjeessään.

Suomi on ollut valmis leikkaamaan juuri EU:n eri alueiden kehitystä tasaavaa koheesiorahoitusta, koska sen on katsottu jo saavuttaneen suuren osan tavoitteistaan vuosikymmenten mittaan.

Unionin tulevaa rahoituskehystä on määrä käsitellä EU-maiden johtajien huippukokouksessa Brysselissä ensi viikolla. Puheenjohtajamaa Irlannin odotetaan julkistavan lauantaina oman sovitteluesityksensä huippukokousneuvottelujen lähtökohdaksi.

EU:ssa on ollut tavoitteena, että sopu rahoituskehyksestä saavutettaisiin tämän vuoden puolella. Ensi vuonna EU:ssa on vilkas vaalivuosi, eikä rahoituskehyksestä haluta vaaliteemaa jäsenmaiden kansallisiin vaaleihin.

Tuomas Savonen / STT