Yli puolet vastaajista oli valmiita yhteispohjoismaiseen päätöksentekoon puolustuksessa ja rajavalvonnassa. Kolmasosa kannatti päätöksenteon säilyttämistä pääosin kansallisena.

Ilmastopolitiikka ja luontokadon torjuminen ovat niin ikään politiikan sektoreita, joilla enemmistö kannatti yhteispohjoismaista päätöksentekoa.

Kaikkea päätöksentekoa ei silti oltu valmiita tuomaan yhteistyön piiriin. Ulkopolitiikan kohdalla näkemykset jakautuivat tasan. 43 prosenttia kannatti ja yhtä moni vastusti yhteispohjoismaista päätöksentekoa.

- Suomalaiset tekevät selvän eron kansallisen päätösvallan ja yhteisten turvallisuusetujen välillä. Puolustuksessa ja rajavalvonnassa halutaan yhdistää voimia, mutta verotuksesta, työmarkkinoista ja hyvinvointipalveluista päätettäisiin mieluummin itse. Pohjoismainen yhteistyö saa vahvan tuen, mutta kansallisvaltiosta ei haluta luopua, Haavisto totesi.

POHJOISMAISTA Ruotsi koettiin läheisimmäksi. Reilu kolmannes vastanneista katsoi, että Suomella ja suomalaisilla on erittäin paljon yhteistä Ruotsin ja ruotsalaisten kanssa ja yhtä moni katsoi, että yhteistä on paljon. Viisi prosenttia katsoi, että yhteisiä arvoja, kulttuuria, intressejä ja tavoitteita on Ruotsin kanssa vain vähän.

Seuraavaksi läheisimmäksi Pohjoismaaksi koettiin Norja. Kolmantena oli Tanska, kun taas Islanti koettiin etäisimmäksi.

Evan kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa. Siihen vastasi Taloustutkimuksen internetpaneelissa reilut 2 000 ihmistä. Aineiston tilastollisen analyysin teki Yhdyskuntatutkimus. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa.