Farmarissa Seinäjoella paljon kohtaamisia demariteltalla – kyselyyn vastasi yli 500 messukävijää

Pohjalaisdemarit olivat perinteisesti mukana valtakunnallisessa Farmari -tapahtumassa, joka tänä vuonna järjestettiin Seinäjoella. SDP:n osastolla oli mahdollista osallistua leikkimieliseen kyselyyn sekä lähettää terveisiä SDP:lle.

Enemmistö terveisistä oli tsemppiviestejä, kuten: ”Jatkakaa samaan malliin.”, ”Olette hyvä porukka ja teette paljon hyvää!” ja ”Demarien kanssa pärjää”.

Mm. ajankohtainen sote-uudistus puhutti osastolla kävijoitä ja myös vastuksista löytyy kannustava viesti: ”Teillä on hyvä kanta sote-uudistukseen”. SDP:tä luonnehditaan myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolestapuhujaksi.

– Yrittäkää tsempata, että SDP:stä tulee Suomen suurin puolue, jatkaa messuvieras vastauksessaan.

Myös hyviä neuvoja löytyi kyselylomakkeista.

– Olkaa rohkeammin uudistajia, pitäkää maajussista hyvä huoli, yhteistyötä ja ymmärrystä, vaikka hyviä ideoita tulisi muistakin puolueista, ottakaa huomioon talouden realiteetit, maaseutu ja suomalainen ruoka ovat tärkeitä, vastauksissa lueteltiin.

Leikkimielisessä kyselyssä piti arvata, kuinka monta kotimaista tomaattia mahtuu SDP:n punaiseen jäätelölaukkuun. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 547 Farmarikävijää. Heistä seitsemän arvasi oikean vastauksen. Tomaatteja mahtui laukkuun 85.

Arvonnassa onnettarena toimi Harri Tekari ja toimitusta valvoi Jari Kivimäki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin hyvät palkinnot. Yhden yön tanssipaketin kahdelle Härmän kylpylässä voitti Eija Ahokangas Kokkolasta sekä kesäpikniktarpeet SDP:n kylmälaukun kera Risto Yli-Hannuksela Ilmajoelta. Onnittelut voittajille!

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin kohtaamisia Farmarissa.

Nelipäiväisessä tapahtumassa SDP:n osastolla kävijöiden tavattavissa ja juttuseurana olivat paikallisten demariaktiivien lisäksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sekä piirin kansanedustajat Maria Tolppanen ja Harry Wallin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Sari Ala-Heikkilä – ”Kunnissa on oltava rohkeutta kiinnittää huomio myös arkoihin asioihin”

Sari Ala-Heikkilä kehuu Vaasan monipuolisia liikuntamahdollisuuksia. Ne ovat tärkeä osa kuntien ennaltaehkäisevää työtä.

Sari Ala-Heikkilälle viime kevään kuntavaalit olivat ehdokkaana ensimmäiset. Ehdokkuutta hän oli jo itsekin miettinyt, ja kun kiinnostusta kysyttiin, oli helppo vastata myöntävästi. Organisoija-luonne näki kuntapolitiikan suurena haasteena.

– Mikään ei muutu tai kehity ellei joku yritä. Päätin siis laittaa itseni ja persoonani likoon. En ole ennen ollut mukana poliittisella kentällä ja näen sen toisaalta minulle etuna. Saan tulla täysin avoimin mielin uusien asioiden äärelle. Jokainen meistä on joskus jossain ensimmäistä kertaa, Ala-Heikkilä toteaa.

Miksi sitten juuri SDP? Miksipä ei, sillä ovathan SDP:n arvot – vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus –  Ala-Heikkilälle tärkeitä.

– Mielestäni SDP on ihmisläheinen ja helposti lähestyttävä. Tässä puolueessa ei ole unohdettu ihmistä kaiken keskellä. Toisista välittäminen heijastuu kaikessa toiminnassa. Inhimillisyys on pidettävä mukana myös politiikassa, hän sanoo.


Hyvinvointi sydämen asiana

Vaasan keskussairaalassa päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna toimiva lähihoitaja, 49-vuotias Sari Ala-Heikkilä nousi heti ensikertalaisena Vaasan kaupunginvaltuustoon. Hän on avoliitossa elävä kahden lapsen äiti ja hän opiskelee työn ohella työ- ja organisaatiopsykologiaa Vaasan yliopistolla.

– Olen erittäin kiinnostunut ihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja se onkin minulle sydämen asia. Perhe, ystävät ja arjen pikku asiat ovat minulle tärkeitä. Onni tulee eläen, ei etsimällä, hän sanoo.

Kaupunginvaltuutetun ja kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsenen työtä tukee oma positiivinen, energinen ja voimakastahtoinen luonne.

– Tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Pursuan ideoita ja uskallan tarttua vaikeisiinkin asioihin. Elämän realiteetit ja arvot ovat omien traagisten elämänkokemusten myötä mielestäni kohdillaan, Ala-Heikkilä toteaa.


Herkät ja vaikeat aiheet rohkeasti esiin

Sari Ala-Heikkilä haluaa puhua niiden puolesta, jotka eivät saa omaa ääntään kuuluviin. Herkkä ja vaikea aihe on muun muassa vieraannuttaminen ja huoltokiusaaminen. Se aiheuttaa todellista pahoinvointia perheissä.

– Kunnissa on oltava rohkeutta kiinnittää huomio myös tällaisiin arkoihin asioihin. On etsittävä ratkaisuja, miten voimme auttaa muun muassa päiväkodeissa ja kouluissa henkilökuntaa tunnistamaan ja käsittelemään näitä asioita, sekä ymmärtämään, miten tämä näkyy perheiden hyvinvoinnissa, hän muistuttaa.

Tuore kaupunginvaltuutettu puhuu mielellään peruspalvelujen puolesta. Ne tulee olla kaikkien kuntalaisten tavoitettavissa.

–  Haluan vahvasti kiinnittää huomion ennaltaehkäiseviin palveluihin ja saada muutkin päättäjät ymmärtämään niiden vaikutukset pidemmällä aikajaksolla, Ala-Heikkilä toteaa.


Vaasassa ennaltaehkäisyä liikunnasta

SDP oli Vaasassa viime kevään kuntavaaleissa RKP:n jälkeen selvä kakkonen. SDP:n valtuustoryhmän kolmestatoista valtuutetusta Sari Ala-Heikkilä on ainut uusi valtuutettu.

– Toivon saavani tilaisuuden kehittyä. Päättäjille pitäisi suoda riittävästi aikaa perehtyä asioihin. Jo valmistelussa tulisi ottaa laaja-alaisemmin eri näkökulmat huomioon. Avoin ja rehellinen viestintä johtaa parhaaseen lopputulokseen, hän toteaa.

Ala-Heikkilän mukaan Vaasassa on peruspalvelujen ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen liittyvien asioiden lisäksi suuria haasteita muun muassa urheilurakentamisessa, rakennusten kunnon parantamisessa ja sisäilmaongelmien ratkaisemisessa.

– Pitää rohkeasti kysyä, investoimmeko oikeisiin asioihin ja oikealla hetkellä, hän sanoo.

Vaasa on Ala-Heikkilän mielestä kulttuurisesti rikas kaupunki, jossa on paljon erilaisia tapahtumia eri ikäisille. Asukasmäärään nähden Vaasassa on hänen mielestään runsaasti liikuntamahdollisuuksia. On myös useita seuroja, jotka mahdollistavat terveysliikunnan.

– Juuri liikuntamahdollisuudet on se tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä, jolla on kuntalaisten kannalta merkitystä, hän sanoo.

– Koen myös, että Vaasa kaupunkina kuuntelee kuntalaisia ja päätöksenteossa on positiivinen ja me-henkinen ote, Sari Ala-Heikkilä summaa.

Omakuva-juttusarjassa esitellään erilaisia toimijoita alueelta. Juttusarjan alkuun esittelyssä uusia valtuutettuja.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Tiina Isotalus – ”Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on yhteiskuntamme selkäranka”

Tiina Isotaluksen mielestä Kokkolan keskustan arvorakennuksia voisi käyttää paremmin kaupungin markkinoinnissa. Kuvassa taustalla Kokkolan Raatihuone.

Tiina Isotalus kertoo erään kokkolalaisen kokoomusjyrän ihmetelleen hänelle, miten yrittäjä voi olla demari. Isotalus myöntää, ettei osannut silloin vastata ihmettelyyn kovin hyvin. Nyt Kokkolan SDP:n ryhmässä uutena valtuutettuna aloittaneella 33-vuotiaalla on vastaus valmiina:

– Yrittäjän roolissa olen ollut vasta hetken. Sitä ennen olen ollut opiskelija, työtön, pienten lasten äiti ja korkeakoulutettu pätkätyöläinen. Haluan puolueen, jonka politiikka turvaa minun ja perheeni hyvinvoinnin siitä riippumatta, mikä roolini on. Haluan olla mukana rakentamassa 2020-luvun SDP:tä, joka entistä vahvemmin tekee juuri näin, Isotalus sanoo.

– Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on yhteiskuntamme selkäranka, eikä mikään muu puolue kuin SDP ole ottanut sitä ydinarvokseen, hän jatkaa.

Isotalus perusti viime keväänä startup-yrityksen Cookie Mama, joka myy ”hipster-uskottavaa pakastetaikinaa”. Hän katsoo edustavansa uuden aikakauden työläistä. Itsensä työllistäjää, jonka maailma ja tulevaisuudennäkymät ovat aivan erilaiset kuin omien vanhempien sukupolvella.

–Minua kiinnostaa, miten toteutuu sosiaaliturva meillä, joilla ei ole vain yhtä työnantajaa, hän kuvailee.

Kokkola on koti

Kotikaupunkiaan Isotalus kehuu mielellään. Kokkola on hänestä sopivan kokoinen kaupunki, jossa on vilkas kulttuurielämä, lapsiperheelle hyvät palvelut, kaunis keskusta ja merikin on lähellä. Päättäjänä häntä kiinnostaa erityisesti kaupunkikuvan ja kaupunkikeskustan kehittäminen, kaavoitus ja kaupungin elinvoima.

– Kokkolassa on elämänlaatu korkealla. Uskon, että se houkuttaa tulevaisuuden osaajia asettumaan tänne. Ja ennen kaikkea Kokkola on koti, hän summaa.

Kuntavaaleissa SDP säilytti asemansa toiseksi suurimpana puolueena. Valtuuston koon pienentyessä kutistui myös demariryhmä kahdeksanhenkiseksi, mutta puolueen suhteellinen kannatus pysyi ja äänisaalis kasvoi. Isotalus kuvailee kuntapoliitikon arjen alkaneen täysillä ja ruusuisten kuvitelmien karisseen tiukan politiikan syksyn mittaan.

– Nyt väännetään talouden tasapainottamisen keinoista. Keskeisin asia on kuitenkin kuntalaisten hyvän arjen turvaaminen ja alueen elinvoiman kehittäminen. Vaikka talouden ehdoilla mennään, ei se ole itsetarkoitus. Olisi todella tärkeä muistaa, mitä kunnan tehtävät ovat. Kunta ei ole yritys, hän muistuttaa.

Tuoreena valtuutettuna Tiina Isotalus sai merkittävän tehtävän kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtajana. Hän kokee olevansa kuntapäättäjänä positiivinen, sisukas ja sanavalmis.

– Saan usein kuulla kehuja naurustani ja aika usein myös naurattaa. Vanhemmuuden myötä olen entistä herkempi ihminen. Ja aikaansaava – jos saan päähäni, että jokin asia pitää toteuttaa, menen vaikka läpi harmaan kiven, hän kuvailee.

Toiveammattina diplomaatti

Tiina Isotaluksella on ollut aina paloa yhteisiin asioihin ja vaikuttamiseen. Jo lapsena hän kirjoitti kaverikirjaan toiveammatikseen ”diplomaatti”. Yläkouluiässä hän oli perustamassa Kokkolaan nuorisovaltuustoa ja oli sen ensimmäinen puheenjohtaja. Opinnot veivät hallintotieteisiin ja kunta-alalle.

– Olen ollut mukana vaalityössä ja tukemassa Jutta Urpilaista useammissakin eduskuntavaaleissa. Olen myös tehnyt kaupungin kehittämiseen liittyviä asioita niin töiden kautta kuin omaehtoisesti muun muassa järjestämällä kaupunkitapahtumia, hän kertoo.

Isotaluksen isä toimi pitkään Kokkolan kaupunginjohtajana. Silloin tyttärellä ei ollut halua hakeutua kuntapäättäjäksi.

– Nyt kun isäni jäi tehtävästä eläkkeelle, tein viime hetken päätöksen lähteä mukaan kuntavaaleihin. Olen todella iloinen, että uskalsin. Poliitikon rooli on tuntunut luontevalta, hän kertoo.

Jos Isotalukselle annettaisiin valta korjata yksi asia päätöksenteossa, hän toivottaisi vanhat etujärjestölinjat unholaan.

– Poteroista on vaikeaa miettiä, miten asiat olisi oikeasti hyvä järjestää. Näen tätä jähmeyttä niin muissa kuin omassakin puolueessa, Isotalus toteaa.

Omakuva-juttusarjassa esitellään erilaisia toimijoita alueelta. Juttusarjan alkuun esittelyssä uusia valtuutettuja.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Vanhukset joutuvat hengenvaaraan joka yö” – sd-kansanedustaja kauhistui: hoitajalla voi olla jopa 30 ihmistä vastuullaan

Kuva: Thinkstock

Kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) on huolissaan kylmästä leikkauslinjasta, joka vie vanhuksilta yöhoitajan.

– Vanhukset joutuvat hoitolaitoksissa hengenvaaraan joka yö.

Tolppanen ottaa esimerkiksi Vaasan, jonka palvelutaloissa, kuten Krannilassa, on siirrytty yhden yöhoitajan järjestelmään. Krannilan hoitokodissa asuu paljon dementikkoja, ja yhdellä hoitajalle on vastuullaan öisin 30 jatkuvaa hoitoa ja hoivaa tarvitsevaa vanhusta kahdessa kerroksessa. Vanhukset asuvat hoitokodissa kahdessa eri kerroksessa.

– Tämä on törkeää piittaamattomuutta ja ihmisarvon alentamista. Tämä lähentelee jo heitteillejättöä, sanoo Tolppanen.

Tolppanen korostaa, että hallituksen leikkaukset ja hoitajamitoituksen syrjäyttäminen altistavat vanhat sairaat ihmiset kuolemanvaaraan. Hän muistuttaa, että yksi hoitaja – vaikka olisi kuinka hyvä ja pätevä – ei voi taata 30:n vanhuksen hyvinvointia.

– Palvelutaloista kerrotaan, että hoitajamitoitukseen lasketaan nykyään myös avustava henkilökunta kuten keittäjät, siivoojat ja vartijat. Heistä vain vartijat ovat työssä yöllä. Hekään eivät ole hoitolaitoksissa, he kiertävät koko kaupunkia, Maria Tolppanen huomauttaa.

”Ei tarvitse olla suuri ennustaja” – SDP:n Wallin suree viljelijöiden mustaa päivää

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

– Miksi hyvin toimiva yhtiö on myytävä, SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston puheenjohtaja Harry Wallin kysyy.

Hän viittaa uutiseen, että hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti tänään listauttaa valtionyhtiö Altian Helsingin pörssiin.

Altian myynnin taustalla on Wallinin mukaan hallituksen kärkihankkeiden rahoitus. Osakkeet myydään Helsingin pörssissä ja osakkeiden ostamista ei voi rajata.

Hän huomauttaa, että Altia on hyvin toimiva yhtiö, joka tuotti liikevoittoa 46,3 miljoonaa euroa vuonna 2016. Ministerivaliokunta päätti säilyttää valtion omistuksessa 30 prosenttia ja myyntiin laitetaan 70 prosenttia.

Kotimainen viljelijä on suurin häviäjä.

Kansanedustaja muistuttaa, että Altia käyttää laajasti kotimaista ohraa – koko maan tuotannosta 12 prosenttia. Altialla on huomattava määrä sopimusviljelijöitä.

Wallin ihmettelee hallituksen toivetta, että myös viljelijät ostaisivat tulevia Altian osakkeita.

– Kuitenkin tällä hetkellä viljelijät ovat todella suuressa ahdingossa. Viime vuosina maataloustulo on ollut laskeva ja tämän kesän sadon kato on edelleen vaikeuttanut viljelijöiden asemaa.

Wallin pitää tulevaisuuden suurimpana uhkana sitä, mistä tuleva raaka-aine, ohra, hankitaan.

– Ei tarvitse olla suuri ennustaja: Altian hallitus hankkii raaka-aineen maailmalta halvimmalla hinnalla. Tällöin kotimainen viljelijä on suurin häviäjä, Harry Wallin maalaa mustia pilviä.

 

”Meidän vastuullamme on katkaista syrjäytymisen kierre” – Nuoren kirkon Urpilainen kannustaa päättäjiä

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Vuoden alussa perustettu Nuori kirkko ry patistaa kesäkuun alussa työnsä aloittavia kuntien luottamushenkilöitä arvioimaan päätöstensä lapsi- ja sukupolvivaikutuksia suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.

– Päättäjien on saatava tietoonsa, mitä seurauksia tehtävillä päätöksillä on lasten hyvinvoinnille, yhdistyksen valtuusto korosti ensimmäisessä kokouksessaan.

Nuoren kirkon valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) muistutti, että monessa kunnassa tiukka taloustilanne pakottaa vaikeisiin päätöksiin.

– Silloin on erityisen tärkeää ajatella tulevien sukupolvien etua ja pohdittava päätösten oikeudenmukaisuutta pitkällä aikajänteellä. Lapsi- ja sukupolvivaikutuksia arvioimalla voimme tuoda päätöksentekoon myös niiden äänen, jotka eivät vielä itse pääse vaikuttamaan.

Monessa kunnassa tiukka taloustilanne pakottaa vaikeisiin päätöksiin.

Hän oli huolissaan siitä, miten yhteiskunnan jatkuvasti kasvava polarisaatio vaikuttaa erityisesti lapsiin ja nuoriin. Eriarvoistuminen heijastuu esimerkiksi henkiseen ja fyysiseen terveyteen, tulevaisuuden opiskelu- ja työmahdollisuuksiin sekä tulevaisuususkoon.

– On meidän päätöksentekijöiden vastuulla katkaista tämä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen kierre.

Nuoren kirkon valtuusto korosti myös itse lasten ja nuorten kuulemisen ja osallistamisen tärkeyttä.

Nuori kirkko ry tekee lasten ja nuorten äänestä kuuluvamman sekä kirkossa että yhteiskunnassa. Se syntyi Seurakuntien lapsityön keskuksen, Poikien ja tyttöjen keskuksen ja Nuorten keskuksen yhdistyttyä vuoden 2017 alussa.