Talous
17.3.2020 08:29 ・ Päivitetty: 17.3.2020 08:29
Finanssivalvonta antoi arvionsa – näin talous, pankit ja eläkejärjestelmämme kestävät
Vuoden 2019 lopussa Suomen finanssisektori oli vakavarainen ja kohtaa siten muuttuneen tilanteen hyvistä lähtökohdista, tiedottaa Finanssivalvonta.
Vuoden 2020 alkupuolella koronavirus-pandemia on merkittävästi synkentänyt maailmantalouden näkymiä sekä lisännyt epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla.
Fivan mukaan koronaviruksen negatiivisten taloudellisten vaikutusten laajuutta ja syvyyttä on kuitenkin hyvin vaikea arvioida.
– Talouden tila ja näkymät ovat heikentyneet poikkeuksellisen nopeasti ja paljon. Vaikka Suomen finanssisektori kohtaa muuttuneen tilanteen hyvistä lähtökohdista, koronapandemia asettaa toimijat poikkeuksellisen vaikean tilanteen eteen. Siksi viranomaisten on toimittava päättäväisesti ja nopeasti tilanteen helpottamiseksi. Finanssivalvonta on yhteistyössä eurooppalaisten ja suomalaisten viranomaisten kanssa käynnistänyt useita toimia, joiden avulla edistetään rahoituksen välitystä ja markkinoiden mahdollisimman häiriötöntä toimintaa, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen.
Toimintaympäristön kohonneista riskeistä huolimatta Suomen pankkisektorin tappionsietokyky ja luottokannan laatu pysyivät vahvoina vuonna 2019, Fiva toteaa. Suomen pankkisektorin ylimääräisten pääomapuskurien ja euroalueen keskimääräistä tasoa korkeampien makrovakausvaatimusten (muun muassa ns. O-SII-puskurit ja järjestelmäriskipuskuri) ansiosta suomalaispankkien kyky kestää toimintaympäristön äkillisistä ja voimakkaista häiriöistä aiheutuvia tappioita on eurooppalaista keskitasoa vahvempi.
Fivan mukaan koronaepidemian aiheuttama talouden aktiviteetin voimakas heikentyminen vaikuttaa pankkien yritys- ja henkilöasiakkaiden maksukykyyn ja nostaa sitä kautta luottotappioiden määrää. Tämän vaikutuksen suuruus riippuu siitä, miten pankkien ja viranomaisten toimenpiteet asiakkaiden likviditeettitilanteen helpottamiseksi onnistuvat. Suomalaispankkien oma likviditeettitilanne on tällä hetkellä hyvä.
Vuonna 2019 yksityissektorin eläkevarat nousivat keskimääräisen 12,1 prosentin sijoitustuoton kasvattamana 136 mrd. euroon. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste eli eläkevarojen suhde vastuisiin nousi 128,3 prosenttiin.
Työeläkelaitosten vakavaraisuus on kuitenkin heikentynyt alkuvuodesta. Koronavirus ja sen aiheuttamat markkinamuutokset ovat merkittävästi heikentäneet osakesijoitusten ja luottoriskillisten korkosijoitusten arvoa. Vahvan luottoluokituksen valtionlainat ovat toimineet riskienhajauttajana ja näiden tuotto on ollut positiivinen. Markkinamuutoksista johtuen työeläkelaitosten vakavaraisuus on jo heikentynyt, mutta vakavaraisuuden voidaan vielä katsoa olevan keskimäärin kohtuullisella tasolla.
Rahoitusmarkkinoiden volatiliteetti ja epävarmuus koronaviruksen leviämisestä ja sen vaikutuksista on kuitenkin niin suuri, että eläkelaitosten keskimääräinen vakavaraisuus uhkaa nopeasti ja merkittävästi laskea. Tästä syystä Finanssivalvonta teki sosiaali- ja terveysministeriölle 13.3.2020 ilmoituksen poikkeuksellisista olosuhteista finanssimarkkinoilla.
Myös henki- ja vahinkovakuutussektorien vakavaraisuussuhteet ovat heikentyneet vuoden alusta. Yhtiöiden vakavaraisuus kestää kuitenkin merkittäviäkin sijoitusmarkkinoiden muutoksia.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.