Perusterveydenhuollon asiakasmaksut nousevat hallituksen päätökselle 20 prosentilla, päiväkirurgian maksut 23 eurolla ja poliklinikkamaksuihin tulee seitsemän euron korotus.

Lisäksi hallitus päätti asettaa uusia maksuja: 52 euron erityistutkimuksen asiakasmaksu ja 257 euron leikkaus- ja toimenpidemaksu. Korotukset ovat enimmäismääriä, joista hyvinvointialueet voivat halutessaan poiketa.

Lääkäriliiton valtuuskunta muistuttaa tiedotteessaan, että valtion on perustuslain mukaan turvattava jokaiselle kansalaiselle riittävät terveyspalvelut asuinpaikasta ja maksukyvystä riippumatta.

ASIAKASMAKSUJA koskeva tutkimusnäyttö on liiton mukaan poikkeuksellisen johdonmukaista: maksujen korottaminen vähentää erityisesti perus- ja ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöä, lisää hoidon viivästymistä ja kasvattaa terveyseroja.

Käyntimaksujen lisäksi hallitus päätti, että muun muassa tietokone- ja magneettikuvantamisista voidaan periä erillinen maksu.

– Maksu tulee hoitopolun keskelle tavalla, jonka vaikutuksia on vaikea ennakoida. Potilas voi esimerkiksi taloudellisista syistä kieltäytyä lääketieteellisesti kriittisestä tutkimuksesta. Nämä kuvantamiset ovat erikoissairaanhoidon perustutkimuksia, joita käytetään vakavien ja henkeä uhkaavien sairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa ja joiden tarpeeseen potilas ei yleensä voi itse vaikuttaa.

USEIMMISSA eurooppalaisissa hyvinvointivaltioissa perusterveydenhuollon lääkärikäynti on ilmainen tai lähes ilmainen. Lääkäriliitto toteaa, että suomalaisten kokema tyydyttymätön hoidontarve on EU:n toiseksi korkein.

– Kaiken tämän päälle tulevat vielä sosiaali- ja terveydenhuollon leikkaukset. Hoitoa saa siis vähemmän, mutta se maksaa enemmän.

Valtioneuvoston tuottaman Kansalaispulssi-kyselyn mukaan suomalaiset toivovat hallituksen kiinnittävän erityistä huomiota nimenomaan toimivaan terveydenhuoltoon. Saman tutkimuksen mukaan luottamus terveydenhuoltoon on 2020-luvulla heikentynyt voimakkaasti.

– Edellä kuvatun perusteella tätä ei voi pitää yllättävänä.

SOTE-UUDISTUKSEN tavoitteena oli kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta sekä laatua. Hyvinvointivaltion ydinajatus on turvata kansalaisten perusoikeudet heidän yksilöllisestä maksukyvystään riippumatta.

– Asiakasmaksujen korottaminen siirtää vastuuta yhteiskunnalta yksilölle ja toimii näin yhteiskuntamme perusperiaatteita vastaan, Lääkäriliitto toteaa tiedotteessaan.