Hallitus muun muassa esittää, että työntekijän oleskelulupa voitaisiin jättää myöntämättä, jos on syytä epäillä, että työnantajan tai toimeksiantajan tarkoituksena on maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Esitys ei vaikuttaisi ulkomaalaisen mahdollisuuksiin saada oleskelulupa toiselle työnantajalle.

Esitetyillä muutoksilla pyritään myös parantamaan hyväksikäytön uhrin asemaa. Hyväksikäytön uhrille voitaisiin esimerkiksi myöntää oikeus työntekoon ilman ammattialan rajoitusta. Lisäksi uhrilla olisi oikeus saada uusi määräaikainen oleskelulupa uuden työn hakemista tai yrittämistä varten.

–  Pahimmillaan ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytössä on kyse riistotaloudesta. Toimenpiteiden tarkoituksena on tehdä hyväksikäyttäjän asemasta hankalampaa ja tarjota uhrille suojaa, sanoo työministeri Tuula Haatainen (sd.) tiedotteessa.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö nousi keskusteluun viime vuonna, kun Helsingin Sanomat julkaisi laajan artikkelin nepalilaisten ravintoloiden työntekijöiden työoloista.

Haatainen asetti viime keväänä työryhmän valmistelemaan toimia, joilla voitaisiin torjua ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. Työryhmä julkaisi ensimmäisen listan toimenpide-ehdotuksia elokuussa.

Työryhmän mukaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön riskiryhmiä ovat ravintola-alan ohella muun muassa rakennus- ja siivousala, telakat, ruokalähetit sekä maatalouden kausityö ja luonnonmarjojen poiminta.