Lait on tarkoitus saada eduskuntaan joulukuussa, kuten on aiemmin luvattu.Järjestämisvastuullisina tahoina olisivat 21 sote-maakuntaa ja Helsingin kaupunki sekä Hus-alue. Tällä hetkellä vastuullisia on 195. Sote-uudistus ei ole kuitenkaan vielä valmis. Maakuntajako päätetään vasta lausuntokierroksen jälkeen. Yhteistoiminta-alueita on viisi.

– Sote-maakunnille tulee kaksi päätehtävää: sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi. Tarkoituksena on varmistaa, että rakennusuudistus toteutuu siten, että on yksi päätöksenteko, yksi johto ja yksi rahoitus. Eli selkeästi siirrytään 195 järjestäjästä simppelimpään malliin. Turvataan palvelut ja yhdenvertaisuus ja varmistetaan rahoituksen riittävyys, Kiuru sanoi tiedotustilaisuudessa.

Kiurun mukaan hallitus toivoo, että ensimmäiset maakuntavaalit järjestettäisiin vuonna 2022. Maakunnat, joille palveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä, aloittaisivat vuoden 2023 alusta. Uudistus lähtee lausuntokierrokselle 15. kesäkuuta. Lait on tarkoitus saada eduskuntaan joulukuussa.

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kommentoi tilaisuudessa, että paketissa näkyy hienosti hallituksen tahto.

– Lähtökohta oli se, että nyt tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus. Ei tehdä mitään muuta. Ei yritetä samaan aikaan yhdistää sinne mitään muuta. Vain sosiaali-, terveys- ja pelastustoimi.

Paatero sanoo, että kokonaisuus on karsittu ns. luurankomalliin.

– Toinen iso ja vahva tahto oli se, että tehdään julkinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus. Niin että julkinen puoli on vahva järjestäjä ja vahva tuottaja. Samalla tavalla kuin tällä hetkellä kunnissa, tietenkin, yksityinen puoli ja kolmas sektori voivat olla ostopalveluina ja muina sopimuskumppaneina, mutta koko sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimi perustuu julkiseen järjestäjään ja julkiseen tuotantoon.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan demarijäsenet kertoivat tänään olevansa tyytyväisiä siitä, että hallitus on saanut valmiiksi sote-uudistuksen linjaukset tavoiteaikataulussa, poikkeuksellisista ajoista huolimatta.

“Uudistus mahdollistaa laadukkaiden palveluiden tuottamisen oikeaan aikaan ja ihmistä pompottelematta. Tämä on äärimmäisen tärkeää. Esimerkiksi ikäihmisille jotka tarvitsevat usein sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita, uudistus on todella merkittävä”, edustajat toteavat kannanotossaan.

Maakuntien rahoitus olisi perustumassa valtion rahoitukseen, mutta myös maakuntaveron käyttöönottoa valmistellaan. Viime kaudella hahmoteltua 3 miljardin palveluleikkuria ei ole.

“On tärkeää, että sote-maakunta pystyy vastaamaan kaikissa tilanteissa alueen asukkaiden palveluiden tuottamisesta niin, että kuntalaisille koituvat kustannukset pysyvät kohtuullisina”, SDP:n kansanedustaja ja Eksoten hallituksen puheenjohtaja Anneli Kiljunen kommentoi tiedotteessa.