Politiikka
8.12.2020 17:48 ・ Päivitetty: 8.12.2020 17:48
Hallitus ja oppositio ottivat yhteen oppivelvollisuusuudistuksesta – “Tuntuu oudolta myös argumentti, että tämä olisi tulonsiirto hyvätuloisille”
Eduskunnassa oli tänään ensimmäisessä käsittelyssä oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen. Hallituspuolueista uudistusta ylistettiin historialliseksi, kun taas oppositiosta sanottiin, että väärin tehty.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että jokaisen pitäisi käydä toinen aste, mutta hallituksen ja opposition keinot ja marssijärjestys eroavat toisistaan.
– Tämä on historiallinen päivä, tämä on merkittävä päivä, tämä on päivä, joka on jatkoa sille vuoden 1921 oppivelvollisuuslaille, vuoden 1968 perusopetuslaille — ja nyt, vuonna 2020, tulemme päättämään oppivelvollisuuden korottamisesta 18 vuoteen. Silloin vuonna 1968 peruskoulu-uudistus sai paljon osakseen kritiikkiä, kovaakin kritiikkiä, mutta tuskin kukaan enää tänä päivänä kritisoi sitä päätöstä. Uskon, että historia tulee näyttämään myös tämän päivän ja tämän uudistuksen merkityksen koko suomalaiselle yhteiskunnalle, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi eduskunnassa.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä moni toiselle asteelle hakeutunutkaan ei selviä siellä muun muassa liian vähäisen lähiopetuksen ja oppilashuollon vuoksi.
– Tässä tilanteessa on hiukan erikoista, että hallitus haluaa käyttää rahaa maksuttomiin oppimateriaaleihin, joita suurin osa meistä ei tarvitse. Voidaan perustellusti sanoa, että kyseessä on tulonsiirto köyhiltä hyvätuloisille ja tietysti kustantajille. Tätä keskustelua on käyty pitkään ja selväksi on varmasti käynyt, että kaikki ovat huolissaan ilman toisen asteen tutkintoa jäävistä nuorista. Kysymys on siitä, osuuko tämä uudistus koulupudokkuuden syihin. Ei. Ja onko uudistuksella tavoitteen kannalta jopa kielteisiä vaikutuksia. Kyllä, Halla-aho sanoi.
Arhinmäki kuittasi Halla-aholle, että samalla logiikalla myös peruskoulun materiaalista tulisi tehdä maksullista.
SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson sanoi, että lapsiperheiden köyhyys on valitettavasti viimeisen 10—15 vuoden aikana kasvanut.
– Helposti tämä talo sulkee silmänsä siltä, ja tämä on meille tämmöinen yhteiskunnallinen ja sivistyksellinen ongelma. Sen vuoksi minä näen, että tämä universaali maksuttomuus on osa peruskoulua. Ja perustuslaki edellytti sitä, että oppivelvollisuuden rinnalla kulkee maksuttomuus, Gustafsson totesi.
Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikmanin (kok.) mukaan hallituksen oppivelvollisuusmalli on tehty kiireellä, ilman kokeiluja tai laajaa tutkimuspohjaa, asiantuntijoita kuulematta.
– Malli ei vastaa perusopetuksesta alkavaan osaamisvajeeseen ja opintojen keskeyttämisen syihin — se on tullut selväksi valiokunnan kuulemisessa sivistysvaliokunnassa.
Kokoomuksen Timo Heinonen puolestaan sanoi hallituksen ratkaisun olevan koulupakko.
– Uskotteko te, arvoisa opetusministeri Li Andersson (vas.), että kannettu nuori koulussa pysyy, jos hänellä ei ole edes niitä perustaitoja, joilla hän siellä pärjäisi? Eikö nyt olisi syytä laittaa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen lisää resursseja ja sitten ammatilliseen koulutukseen, ja auttaa henkilökohtaisesti näitä nuoria, jotka tätä tukea erityisesti tarvitsevat? Heinonen sanoiö
Kuten kokoomus, perussuomalaiset kertoivat jakavansa hallituksen kanssa tavoitteen, että mahdollisimman moni nuori suorittaisi toisen asteen koulutuksen.
– Sitä ei kuitenkaan tämä uudistus ratkaise. Keskeinen ongelma on se kasvava joukko nuoria, joiden perustaidot eivät riitä toiselle asteelle. Peruskouluun tarvitaankin oppimistakuu, joka takaa jokaiselle oppilaalle ne perustaidot, joita tarvitaan toisella asteella, ja tukipalvelut, jotta he saisivat nämä perustaidot itselleen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tiivisti puolueensa kantaa.
Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta sanoi, ettei voi ollaan niin, että pitää valita joko toimet perusopetuksen tai toisen asteen koulutuksen hyväksi.
– Meidän pitää huolehtia tietenkin molemmista, ja juuri näin hallitus toimii. Me pidämme kiinni kaikenikäisistä lapsista ja nuorista. Me vahvistamme koko koulutuspolkua. Tämä on asian ydin. Emme me voi valita pois murrosiän kynnyksellä, murrosiän kuohunnassa olevia nuoria, vaan nimenomaan heistä pitää pitää kiinni, Eloranta jatkoi.
– Tuntuu oudolta kuunnella tuolta opposition suunnalta kritiikkiä, kun edellinen hallitus leikkasi koulutuksesta laskentatavan mukaan riippuen arvioiden lähes 700 miljoonaa euroa, ja tämä hallitus satsaa joka ikiselle opinpolun vaiheeseen tuntuvasti, historiallisesti. Tuntuu oudolta myös argumentti, että tämä olisi tulonsiirto hyvätuloisille. Onko meidän neuvolajärjestelmämmekin tulonsiirto hyvätuloisille? Onko meidän peruskoulujärjestelmämme tulonsiirto hyvätuloiselle? vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo totesi.
Myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman tulkitsi opposition antaneen ymmärtää keskustelussa oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttomuuden olevan jotenkin pois esimerkiksi perusopetuksesta tai varhaisesta vaiheesta.
– Niinhän ei alkuunkaan ole. Silloin kun täällä nyt kritisoivat puolueet olivat hallituksessa, niin silloin, kun te teitte leikkauksia perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, se oli sieltä pois. Nyt me panostamme oppivelvollisuuteen ja maksuttomuuteen ja panostamme myöskin perusopetukseen ja varhaiseen puuttumiseen. Tämä on kokonaisuus.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.