Tämän vuoksi esimerkiksi Kouvolaan jää mahdollisuus ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen ylläpitoon tietyin muutoksin.

Kehysriihessä oli huhtikuussa päätetty, että yöpäivystys lakkaa Iisalmessa, Jämsässä, Kouvolassa, Raahessa ja Varkaudessa viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että esitystä muutetaan lausuntopalautteen perusteella siten, että ympärivuorokautista päivystystä voidaan ylläpitää Kouvolassa jo aiemmin linjattujen Ivalon, Kuusamon, Pietarsaaren ja Raaseporin lisäksi.

Hän perusteli tätä sillä, että Kouvolassa on noin 80 000 asukasta eli iso väestöpohja sekä Kuusankosken psykiatrien sairaala ja Karjalan prikaati, jotka tarvitsevat palveluita.

Tilanne muuttui Kemin ja Savonlinnankin osalta.

– Kemin ja Savonlinnan sairaaloissa voi ylläpitää ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystystä tai vaihtoehtoisesti rajattua erikoissairaanhoidon päivystystä.

Ministeriön tiedotteessa tarkennetaan, että tällä tuetaan näiden sairaaloiden erikoissairaanhoidon vuodeosastoja ja alueiden hoitoketjuja. Kyseessä ei kuitenkaan olisi monierikoisalainen ympärivuorokautinen päivystys eikä tarkoituksena ole mahdollistaa raskasta leikkaustoimintaa näissä sairaaloissa. Lainsäädännössä luovutaan käsitteestä akuuttilääketieteen päivystys. Myös Kouvolan Ratamokeskuksen päivystyksen nykyiseen toimintamalliin olisi tämän vuoksi tehtävä joitakin muutoksia.

Muutos on myös se, että hoitojonojen purkamiseksi mahdollistetaan päiväkirurgisten tekonivelleikkausten toteuttamista ja hankintaa. Hoitojonoissa on ministeri Kaisa Juuson mukaan huhtikuun lopun tiedon mukaan melkein 5 000 hoitotakuuajan yli eli yli kuusi kuukautta polven ja lonkan tekonivelkirurgiaa odottanutta potilasta.

Mikäli hoitotakuun toteutuminen vaarantuu, voidaan päiväkirurgiana toteutettavia polven ja lonkan primaareja tekonivelleikkauksia hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta. Lisäksi voisi suorittaa näitä leikkauksia väliaikaisena toimintana Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa, Salossa ja Valkeakoskella siirtymäkauden ajan, ministeri kertoi.

Siirtymäaika kestää 30.6.2028 saakka. Siirtymäaika koskee näiden niin sanottujen ”kakkossairaaloiden” leikkaustoimintaa, ei hankintoja.

NYKYISIN laissa säädetään mahdollisuudesta ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystystä. Lausuntopalautteen perusteella akuuttilääketieteen käsitteestä luovutaan.

Myös nykyisestä STM:n poikkeuslupakäytännöstä ympärivuorokautiselle päivystykselle luovutaan, kyseeseen tulisi jatkossa hyvinvointialueen oma päätös, ylläpitääkö se päivystystä, mikäli lain mukaan kyseisellä paikkakunnalla on ylipäänsä päivystyksen ylläpito mahdollista.

– Käytännön vaikutuksena tästä tulisi, että Jämsässä ja Raahessa ei voisi 1.10 lukien ylläpitää ympärivuorokautista päivystystä ja Iisalmessa sekä Varkaudessa ei erityissiirtymäsäännöksen perusteella 1.1.2026 lukien, hallitusneuvos Merituuli Mähkä STM:stä sanoi.

– On hyvä huomata Jämsän ja Raahen osalta, että alue on tehnyt päätöksen Raahen yöaikaisen päivystyksen lakkauttamisesta ja Jämsääkin koskien meille on tullut poikkeuslupahakemus vain osalle ensi vuotta, jolloin käytännön vaikutukset jäävät heiltä vähäiseksi.

Iisalmeen ja Varkauteen on jo aiemmin myönnetty poikkeuslupa 31.12.2025 saakka, minkä vuoksi niille tulisi muutoksia vasta 1.1.2026 alkaen.

MONIERIKOISALAISEEN ympärivuorokautista päivystystä koskien jatkossa jokaisella hyvinvointialueella on yksi yliopistollinen sairaalta tai keskussairaala.

Monierikoisalainen päivystys tarkoittaa ympärivuorokautista päivystystä, jossa on monipuolisesti eri erikoisalojen väestölle avoin päivystys ja samassa sairaalassa monipuoliset jatkohoitomahdollisuudet eri erikoisalojen vuodeosastoilla sekä teho- tai tehohoitovalvontaa.

Monierikoisalainen päivystys on lakkaamassa tietyistä sairaaloista. Näin ollen niin sanottua raskasta kirurgiaa niissä ei voisi suorittaa. Edelleen Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa, Salossa ja Valkeakoskella voisi toteuttaa päiväkirurgiaa ja lyhytjälkihoitoista kirurgiaa.

Kemissä Länsi-Pohjan sairaalassa ei olisi mahdollista järjestää synnytyksiä, koska monierikoisalaista päivystystä ei olisi jatkossa.

MIKÄ käytännössä muuttuu Kouvolassa?

Ensinnäkin Kaisa Juuso sanoi, että Kouvolan osalta on tehty uusia laskelmia ja on todettu, että sieltä on saatavissa vähän säästöjä, vaikka alueen omat arviot olivat päinvastaisia.

Lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä selvitti, että Kouvolassa Ratamokeskuksen päivystyksessä on ollut poikkeusluvalla toimineista päivystyksistä ainoana rinnakkainen yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen päivystykseksi tulkittu päivystys. Nyt mahdollisuus jäisi yleislääketieteen päivystykseen.

Pikkujämsän mukaan Kouvolassa voi olla ympärivuorokautisesti päivystävä lääkäri ottamassa vastaan väestöä.

– Eli perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen päivystävä lääkäri, oli hän sitten yleislääkäri tai minkä tyyppisellä osaamisella pystyy hoitamaan aivan valtaosan niistä potilaista, jotka nytkin ovat tulleet Ratamo-keskukseen.

– Kymenlaakson hyvinvointialueen tulee käydä läpi nykyinen toimintamalli siinä mielessä, että jos siellä on päivystyksessä ollut jo joitakin sellaisia monierikoisalaisen ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen eli keskussairaalan yhteispäivystyksen tutkimus-, hoito- tai jatkohoidon tarpeessa olevia potilaita, heidät tulisi yöaikaan siirtää keskussairaalaan.

Pikkujämsän mukaan esityksellä haetaan sitä, että yöaikaan ei olisi päivystäviä rinkejä varallaolossa nykyistä määrää. Kemissä ja Savonlinnassakin rajatun erikoissairaanhoidon vaihtoehtoinen mahdollisuuden tarkoituksena on, että yöaikana uusia potilaita vastaanottamassa ei olisi useita lääkäreitä.

– Eli hyvinvointialueet Lapissa ja Etelä-Savossa voivat katsoa, kun ovat suunnitelleet sairaaloiden (Kemin ja Savonlinnan) toiminnan, onko se perusterveyden tasoista vai soveltuva erikoislääkäri, joka pystyy katsomaan yöllä tulevan akuuttipotilaan riittävästi hoitaakseen, tehdäkseen alustavan hoitosuunnitelman erikoissairaanhoidon vuodeosastoille ottamiseksi tai vaihtoehtoisesti ohjaamaan potilaan eteenpäin esimerkiksi Mikkeliin tai Rovaniemelle.

Hyvinvointialueet voivat itse päättää, minkälainen lääkäripalvelu (läsnä-, varallaolo-, etä-) tarvitaan niin sanottuna sairaalan sisäisenä päivystyksenä eli jo vuodeosastoilla sairaalassa olevien potilaiden potilasturvallisen hoidon toteuttamiseksi.

KÄYTÄNNÖSSÄ siis Kouvolassa olisi jatkossa yöllä kahden lääkärin sijaan yksi lääkäri osaamisella, jonka hyvinvointialue varmistaa.

– Yöaikaan siellä pystytään ottamaan vastaan lähes kaikki potilaat niin kuin nytkin, tekemään diagnostiset tutkimukset, konsultoimaan keskussairaalaa tai yliopistosairaalaa siitä, mitä potilaille tehdään. Muutos olisi se, kun heillä on ollut rinnakkain kaksi lääkäriä ja he ovat todennäköisesti toimineet yleislääkäripäivystys aika lailla yksinomaan perusterveydenhuollon osalta ja akuuttilääkäri pidempään tai vaativampaa tutkimusta vaativien osalta, niin siellä olisi jatkossa yksi lääkäri ja ehkä kaikkein vaativimmat potilaat sitten siirrettäisiin Kymenlaaksoon.

Pikkujämsä sanoi myös, että sydänongelmia pystyttäisiin hoitamaan tai jos on aivojen kuvantamismahdollisuus, se pystyttäisiin toteuttamaan ja pyytämään jatkohoito-ohjeet keskus- tai yliopistosairaalasta.

– Mutta tiettyjen potilaiden ja heidän hoitonsa osalta voisi tulla tarve siirtää heidät keskussairaalaan.

Kaisa Juuson mukaan aivoverenkiertohäiriöiden diagnosoinnin mahdollisuus pysyy edelleen Ratamo-keskuksessa, mikä tarkoittaa sitä, että liuotushoito voidaan aloittaa.

Tämän jälkeen potilas voidaan siirtää jatkohoitoon keskus- tai yliopistosairaalaan.

PÄÄOSA sairaala- ja päivystysverkon linjauksista tehtiin jo kehysriihessä 16.4.2024.

Tuolloin päätettiin, että jokaisella hyvinvointialueella säilyy keskus- tai yliopistollinen sairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä sekä tehdä kattavasti leikkaustoimintaa. Ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä voi toteuttaa nykyistä harvemmilla, laissa säädetyillä, paikkakunnilla ja samalla poikkeuslupakäytännöstä luovutaan.

Hyvinvointialueet voivat vapaasti järjestää ilta- ja viikonloppuaikaista kiirevastaanottoa, minkä toivotaan yleistyvän alueilla ja helpottavan sairaalapäivystysten ruuhkia.

HUS-yhtymä päättää itse sairaaloidensa päivystystoimintojen järjestelyistä.

Päivystystä koskevat muutokset ehdotetaan tulevan voimaan 1.10.2025 aiemmin linjatun 1.1.2026 sijasta. Väliaikainen laki, jolla mahdollistetaan tietyn päiväkirurgian, lyhytjälkihoitoisen kirurgian, päiväkirurgisten tekonivelleikkausten sekä tiettyjen muiden toimenpiteiden toteuttaminen nimetyissä julkisissa sairaaloissa sekä niiden hankinta yksityisiltä palveluntuottajilta, ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2025.

Esityksellä tavoitellaan 26,5 miljoonan vuosittaisia säästöjä valtiontalouteen. Esitys lähetetään seuraavaksi lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyyn ja annetaan eduskunnalle syksyllä.

Uutista päivitetty ja tarkennettu kauttaaltaan kello 16.03.