Kevään kehysriihen tai loppuhallituskauden osalta hallituspuolueista on puhuttu miljardiluokan lisäsopeutustarpeesta.

Demokraatin tänään ruotsalaisen eduskuntaryhmän talvikokouksen yhteydessä Kauniaisissa haastattelema RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson toteaa, että keskustelu on käytävä hallituksen sisällä.

– Minä en lähde huutokauppaan median välityksellä. Me tiedämme, että tarvitsemme lisää sopeutuksia. Meidän on hoidettava valtionosuudet sen takia, ettei koulutuksesta tarvitsisi leikata. Meidän on myös hoidettava sote-puoli. Totta kai tässä on suuria haasteita edessä.

Henriksson laskee hallituksen panostavan koulutukseen vuodesta 2026 lähtien 200 miljoonaa euroa enemmän joka vuosi. Perusopetukseen panostaminen on hänen mukaansa tärkeää, jotta lasten osaamistaito ja lukutaito kehittyvät sekä Pisa-tulokset saadaan ylös. Tärkeintä ei ole kuitenkaan Pisa-tulosten korottaminen, vaan perustaitojen vahvistaminen.

– Juuri tähän me tarvitsemme enemmän rahaa. Sen takia valtionosuudet ovat tärkeitä, Henriksson sanoo.

Toisaalta hallitus myös leikkaa koulutuksesta, kuten lakkauttaa aikuiskoulutustuen.

Valtionosuuksilla Henriksson viittaa siihen, että loppuvuodesta verotuksen tarkentumisen myötä selvinneet kuntien satojen miljoonien eurojen valtionosuuden menetykset on RKP:n kannan mukaan kompensoitava kunnille, jotta ne eivät joudu leikkaamaan koulutuksesta.

KYSYTTÄESSÄ, voiko hallitus sopeuttaessaan lisää kajota eläkkäisiinkin, Henriksson toteaa, että tavoitteena on ollut, ettei niihin kosketa.

– Mutta varmasti tässä tilanteessa on nyt parasta se, että ensin nähdään, mitä valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät. Meidän on saatava se (sopeutuksen) suuruusluokka myös sovittua ja sen jälkeen voidaan sitten ruveta ottamaan kantaa, mistä saadaan mahdollisimman tasapuolinen ja oikeudenmukainen kokonaisratkaisu.

Et sulje pois (eläkkäisiin puuttumista)?

– Minä en uskalla nyt sulkea nyt yhtään mitään pois, koska minä tiedän, että meillä on suuri savotta edessä. Totta kai en mielelläni koskisi eläkkäisiin.

TALOUSASIOIDEN ohella viime päivinä hallituksen suunnalta on puhuttanut puolustusministeri Antti Häkkäsen tekemä yllätysavaus, jossa hän ilmoitti etsivänsä lakiteitse keinon estää Puolustusvoimien reservistä eroamisen. Myöhemmin Häkkänen on loiventanut kantaansa.

Satoja on jättänyt helmikuun aikana hakemuksen erota reservistä.

Henriksson sanoo Häkkäsen avauksen tulleen hiukan yllätyksenä ja viittaa siihen, että moni on nyt jättänyt reservin, mikä ei ole hyvä asia.

– Mielestäni tämä on asia, mitä pitää pohtia tarkasti, onko se viisasta vai ei. Saako se tavallaan vastakkaisia seurauksia. Sen takia varmasti olisi hyvä vähän rauhoittaa keskustelua ja tilannetta, Henriksson kommentoi.

Vaikka Häkkäsen kohulausuntoa on kritisoitu laajasti, Puolustusvoimat on tänään todennut Ylelle, että reservistä eroamisen estämistä olisi syytä tarkastella.

MAASSAMME kärjistyneen työmarkkinatilanteen opetusministeri Henriksson määrittelee ikäväksi, mutta toteaa, että Suomessa on samalla saatava enemmän joustoja työmarkkinoille.

Hän puolustaa hallituksen työmarkkinauudistuksia ja sanoo niiden tavoitteena olevan nostaa työllisyysastetta ja parantaa kilpailukykyä.

Henrikssonin mukaan kaikilla osapuolilla on vastuunsa kokonaisuudesta. Hän toivoo ennen kaikkea, että partit eli työntekijät ja työnantajat keskustelisivat keskenään ja yrittäisivät löytää ratkaisuja, joihin hallituskin voisi suostua.

Hän toteaa myös toivovansa, että keskustelukulttuuri, johon Suomessa on totuttu, voittaisi loppumetreillä. Henriksson sanoo seuraavansa tilannetta ja toteaa, että hallituksessa tilanne kuuluu ensi kädessä työministerille ja pääministerille.

HALLITUSOHJELMAN mukaan työperusteisen oleskeluluvan haltijan on poistuttava Suomesta, jos työsuhteen päättymisen jälkeen ei saa kolmessa kuukaudessa uutta työsuhdetta.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi hiljattain Ylelle, että erityisasiantuntijoiden osalta aikaa nostetaan puoleen vuoteen. Henriksson oli toivonut asiaan muutosta.

Henriksson sanoo olevansa innoissaan ja iloinen, että asiaan päätettiin tehdä muutos hallituspuolueiden kesken.

Esimerkiksi tietoliikenneyhtiö Nokian suurin huolenaihe liittyy Henrikssonin mukaan työvoiman saatavuuteen. RKP:n eduskuntaryhmä on tänään vieraillut yrityksessä.

– Heillä on monia sellaisia työntekijöitä, jotka ovat peloissaan siitä, että kolmen kuukauden sääntö tulisi voimaan.

– Tämä oli tosi tärkeä neuvottelutulos tässä vaiheessa, kun me tiedämme, että meidän on vahvistettava kilpailukykyä, jotta saamme kasvua aikaiseksi. Se tarkoittaa myös sitä, että kasvun esteitä pitää purkaa. Tämä oli juuri yksi sellainen este.

HALLITUS on päättänyt edistää turvapaikkaprosessin toteuttamista EU:n ulkopuolisissa maissa.

Petteri Orpo (kok.) on sanonut Helsingin Sanomien mukaan, ettei hallitus edistä ”Ruanda-mallia” eli turvapaikkaprosessin siirtämistä ulkopuolisiin maihin Britannian tavoin.

Henriksson toteaa niin ikään, että kyse ei ole niin kutsutusta Ruanda-mallista.

RKP ei puolueena kannata turvapaikanhaun ulkoistamista EU:n ulkopuolelle, mistä on myös keskusteltu hallituksen sisällä.

Henriksson toteaa, että asiassa oli kuitenkin eduskunnan tahto, kun suuri valiokunta oli asiasta päätöksen tehnyt. Päätös syntyi valiokunnassa kesällä kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja keskustan äänin.

– Tietysti hallituksen on noudatettava myös eduskunnan tahtoa ja sen takia me olemme tässä. Mutta täytyy muistaa ne reunaehdot koko ajan – pidetään kiinni kansainvälisistä sopimuksista ja velvoitteista, EU-oikeuksista, omasta lainsäädännöstämme ja perusoikeuksista. Kuten hallituksen omassa EU-paperissa on sanottu, tämän pitää olla toimenpide, joka toimii ihmiskauppaa vastaan. Sen takia tässä ei voida puhua Ruanda-mallista, koska se on eri asia.

HALLITUS on sulkenut itärajan matkustajaliikenteeltä 11. helmikuuta asti.

Hallituksen onkin piakkoin päätettävä, jatketaanko sulkua.

Henriksson toteaa, että asia on sisäministeri Mari Rantasen (ps.) pöydällä.

– Näyttää siltä, että tilanne on edelleen aika lailla samanlainen kuin se on ollut viimeiset pari kuukautta. Sen takia olisin yllättynyt, jos tulisi jokin toinen esitys.

Hallituksessa puntaroitaneen myös push back -mallin laillisuutta eli sen hyväksymistä, että maaston kautta mahdollisesti rajan ylittävät voitaisiin työntää takaisin Venäjän puolelle.

– Meille on tärkeätä se, että kaikissa lainsäädäntöuudistuksissa mietitään, mitä tarvitaan, miksi tarvitaan sekä se, että se mitä tehdään on myös meidän oman perustuslaimme mukaista ja samalla noudattaa meidän kansainvälisiä velvoitteitamme, Henriksson sanoo.

Eli push back ei kansainvälisiä velvoitteita noudata?

– Meillä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja, jotka ehkä joissakin tilanteissa avaavat sen mahdollisuuden. Sitä on sitten syytä tarkastella tarkemmin.