Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja.

– Valinnanvapaus on maakunnan rajattu työkalu toteuttaa järjestämisvelvoitettaan sosiaali- ja terveyspalveluina, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko totesi aihetta käsittelevässä tiedotustilaisuudessa.

Saarikko korosti valinnanvapautta “työkaluna” ennen kaikkea kahdesta syystä.

– Toisaalta käytännön asiakas- ja potilastyössä valinnavapaus on sielläkin vain käytännön työkalu. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen päätöksen takana on aina se, mitä hoitoa voimme milloinkin saada. Tämä periaate on aivan olennainen ostaa. Kuka tekee lopulta päätökset hoidostamme, hän linjasi.

Hallituksen esityksessä asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia. Hallituksen tavoitteena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta.

Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat.

Valinnanvapaus tarkoittaisi valtioneuvoston tiedotteen mukaan käytännössä sitä, että ihminen listautuu valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valitsee lisäksi haluamansa hammashoitolan.

Sote-keskuksesta saisi terveyspalveluja sekä ohjausta ja neuvontaa sosiaalipalveluista. Sote-keskuksesta saisi myös erikoislääkärin palveluja vähintään kahdelta erikoisalalta. Maakunta päättäisi mitä ne ovat.

– Sote-keskukset tulevat olemaan palveluiden sydän, Saarikko kuvaili.

Maakunnan liikelaitos tarjoaisi omien sote-keskusten ja hammashoitoloiden lisäksi kaikki sosiaalipalvelut ja muut terveyspalvelut. Näitä ovat esimerkiksi perhekeskusten palvelut, kouluterveydenhuolto, kotihoito ja erikoissairaanhoito sairaaloissa.

– Valinnanvapautta toteutetaan eri elementeillä. Kaiken pohjana on maakunta järjestäjävastuullisena sekä maakunnan oma liikelaitos, joka niin ikään on palveluiden tuottaja, Saarikko totesi.

Lain mukaan maakunnan liikelaitoksen olisi myönnettävä asiakasseteleitä tietyissä palveluissa. Asiakas käyttäisi asiakassetelin yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta palveluntuottajalta. Asiakasseteliä pitäisi tarjota esimerkiksi kotihoidossa, asumispalveluissa ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa.

– Asiakasseteli on maakunnalle vapaaehtoinen tietyissä erityissairaanhoitoon liittyvissä asioissa kategorisesti todeten. Velvoittava se on vain niille maakunnille, jos lainsäädännön hoitotakuuaikaa ei saada täytettyä.

Maakunta voisi käyttää halutessaan asiakasseteliä laajemminkin, kunhan se ei haittaisi palvelujen toimivuutta.

Henkilöt, joilla on laaja ja pitkäaikainen avuntarve, voisivat saada käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin. Tätä Saarikko kuvaili tärkeimmäksi pitkäaikaisen avun tarvitsijoille.

Henkilökohtaisen budjetin avulla asiakas voisi valita yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja, vaikkapa henkilökohtaisen avustajan, valtioneuvosto kertoo.

Hartaasti valmisteltuun ja poliittisesti kuumaan lakiesitykseen on viime viikkoina tehty tarkennuksia esimerkiksi vaikutusarvioiden osalta.

Vaikutusarviointia on täsmennetty lausuntojen perusteella ja lainsäädännön arviointineuvoston esittämällä tavalla. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoo tiedotteessa, että vaikutusarvioinnin mukaan valinnanvapausmallin avulla voidaan parantaa perustason palvelujen saatavuutta ja ihmisten mahdollisuutta saada palveluja yhdenvertaisesti.

– Laissa on tehty kaiken parhaan virkamiesosaamisen mukaan vaikutusarviotyötä, Saarikko linjasi.

– Hallituksen punaisena lankana on ollut perustuslakivaliokunnan viime kesäkuinen lausunto, Saarikko luonnehti.

Tämän vuoksi esimerkiksi yhtiöittämisestä on luovuttu.

– Sitten oli kohtia, jossa oli enemmänkin tulkinnanvaraisuutta. Näissä hallitus käytti omaa harkintaansa kuullen kuitenkin myös asiantuntijoita.

Arvioinnin mukaan lakiehdotuksella on menokehitystä kasvattavia sekä sitä hillitseviä vaikutuksia.

Ministeriön mukaan valinnanvapauden vaikutusten kannalta on ratkaisevaa se, millä tavoin uudistus toteutetaan eri maakunnissa.

Uusi valinnanvapausmalli hallituksen esityksen mukaan asiakaslähtöinen. Se kokoaisi palvelut organisaation sijaan asiakkaan ympärille. Maakuntien tehtävänä olisi rakentaa yhteensovitetut palvelukokonaisuudet eri väestöryhmille, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluja tarvitseville. Palveluntuottajia voisi olla useita. He sitoutuisivat noudattamaan palvelukokonaisuuksia ja hoitopolkuja.

Laki velvoittaisi maakuntia ja palveluntuottajia huolehtimaan asiakkaiden neuvonnasta ja ohjauksesta. Lisäksi sote-keskusten ja hammashoidon palveluntuottajien sekä asiakassetelipalvelun tuottajien pitäisi julkaista vuosittain tiedot muun muassa tuloistaan, maksamistaan veroista ja verotuspaikasta, voitoista ja tappioista, johdon palkoista ja palkkioista sekä yhteiskuntavastuun toteuttamisesta.

Tuottajien korvauksissa otettaisiin huomioon erilaiset asiakkaat
Maakunnat saisivat rahoituksen valtiolta. Maakunnat vastaisivat siitä, että niiden asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Maakunnat maksaisivat tuottajille korvausta niiden hoitamista asiakkaista.

Palveluntuottajille maksettavissa korvauksissa otettaisiin huomioon asiakkaiden palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät, kuten ikä ja sairastavuus. Maakunta siis maksaisi palveluntuottajille suuremman korvauksen vanhemmista ja sairaammista asiakkaista. Maakunta voisi maksaa tuottajalle myös lisäkorvauksia syrjäseutujen palveluista ja kannustimia hoidon ja palvelun onnistuneisuuden perusteella.

Sote-keskus ja maakunnan liikelaitos voisivat täydentää omaa palvelutuotantoaan ostamalla palveluja eri kokoisilta yrityksiltä ja järjestöiltä. Pienillä yrityksillä olisi myös hyvät edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina.

Valinnanvapaus laajenee vaiheittain. Eduskunta päättää valinnanvapauslain hyväksymisestä kesäkuussa 2018. Tarkoitus on, että maakunnat alkavat järjestää julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2020 alusta.

Syksystä 2019 alkaen asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen eli käytännössä maakunnan, jonka palveluissa asioi. Viimeistään 1.7.2020 maakunta ottaisi käyttöön asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin. Sote-keskukset aloittaisivat toimintansa viimeistään 1.1.2021 ja hammashoitolat 1.1.2022.

Koska valmistelu on edennyt eri maakunnissa eri tahtiin, valinnanvapaus laajenee joissain maakunnissa jo vuosina 2018-2021 sosiaali- ja terveyskeskuksia ja suunhoitoa koskevina pilotteina. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetoinnin pilotteja toteutetaan vuosina 2018-2019.