Hallituksen muodostaja Antti Rinne (sd.) (kuvassa) on vahvistanut, että uusi hallitus lisää pysyviä menoja noin 1,2 miljardilla eurolla. Veronkorotuksia on tulossa nettona noin 700 miljoonan euron edestä. Muutos on selvä verrattuna Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen, joka kertoi heti alkajaisiksi neljän miljardin euron leikkauksista.

Uusi hallitus vetoaa siihen, että taloustilanne on kohentunut viime vuosina.

– Yhteiskunnan perusrakenteet ovat kunnossa. Talous- ja työllisyyskehitys on ollut viime vuodet vahvaa, todetaan julkisuuteen vuotaneen ohjelmaluonnoksen johdannossa.

Ohessa luonnoksesta poimittuja muutoksia, jotka vaikuttavat konkreettisesti ihmisten arkeen.

Hallitus varaa 200 miljoonaa euroa maltilliseen tuloveron kevennykseen. Sillä on tarkoitus korvata pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja yrittäjiin kohdistuvia välillisten verojen korotuksia.

– Hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena ansiotulojen veron yleistä keventämistä tilanteessa, jossa talous kasvaa normaalilla tavalla, luonnoksessa muotoillaan.

Suurituloisiin kohdistuvaa niin sanottua solidaarisuusveroa jatketaan hallituskauden loppuun. Solidaarisuusvero tarkoittaa ansiotuloveron ylintä tuloluokkaa, jonka alaraja on tänä vuonna 76 100 euroa.

Palkkaverotukseen tehdään myös ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain.

Pienten eläkkeiden eli kansaneläkkeen ja takuueläkkeen korotuksiin käytetään 183 miljoonaa euroa.

Korotuksia on tulossa myös peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen sekä vähimmäismääräisiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin. Korotuksiin on tarkoitus käyttää 52 miljoonaa euroa.

Opintotukeen kuuluva opintoraha sidotaan indeksiin ensi vuoden alusta alkaen. Ensimmäinen indeksikorotus toteutetaan kuitenkin puolittaisena. Opintorahan sitominen indeksiin maksaa vuoden 2023 tasolla 25 miljoonaa euroa.

Oppivelvollisuusikä nousee 18 vuoteen, ja oppivelvollisuus laajenee koskemaan myös lukiota ja ammatillista koulutusta. Toisen asteen tutkintoihin voidaan sisällyttää mukaan myös esimerkiksi kymppiluokat, kansanopistot, kuntoutus ja työpajatoiminta.

Erityisesti SDP on ajanut oppivelvollisuuden ulottamista myös toisen asteen koulutukseen. Nykyisin oppivelvollisuus päättyy, kun peruskoulu on suoritettu tai viimeistään 17-vuotiaana.

Toisen asteen koulutuksesta tulee maksutonta, jolloin kirjat ja muut materiaalit muuttuvat oppilaille ilmaisiksi.

Hallituksen tavoitteena on, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään niin, että äitien nykyisin käytettävissä oleva osuus ei lyhene.

Lisäksi perhevapaat sisältäisivät vapaasti valittavan vanhempainvapaajakson. Sitkeäksi kiistakapulaksi muodostunut kotihoidontuki jatkuu nykymuotoisena.

– Uudistus toteutetaan siten, että se kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia, myös monimuotoisia perheitä ja huomioi yrittäjyyden eri muodot, luonnoksessa muotoillaan.

Tuleva hallitus aikoo palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Muutoksen jälkeen jokaisella lapsella olisi jälleen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen.

Sipilän hallitus rajasi päivähoito-oikeutta viime vaalikaudella. Rajauksen mukaan lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta vain 20 tuntia viikossa, jos vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti.

Osa kaupungeista, kuten Helsinki ja Tampere, kuitenkin päättivät, etteivät ne rajaa päivähoito-oikeutta. Uusi hallitus aikoo myös pienentää yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja.

Eduskuntavaalikampanjoinnissa kuumaksi perunaksi muodostunut vanhustenhoidon hoitajamitoitus nostetaan 0,7 hoitajaan yhtä hoidettavaa kohti. Nykyisin mitoituksen vähimmäistaso on 0,5. Hallitusohjelmaa rakentavista puolueista kaikki ovat kannattaneet hoitajamitoituksen nostamista, ja etenkin SDP on pitänyt asiaa paljon esillä.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laskee 2 250 euroon. Nykyisin enimmäismäärä on 2 400 euroa henkilöä kohden.

Lisäksi kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 40 prosenttiin ja palkoissa 15 prosenttiin. Nyt yrittäjälle tai yrityksille maksetuista työkorvauksista voi vähentää verotuksessa 50 prosenttia ja palkoista 20 prosenttia.

Kotitalousvähennystä voi saada kotona tai vapaa-ajan asunnossa teetetystä työstä, kuten siivouksesta, remontoinnista tai lastenhoidosta.

Hallitus aikoo selvittää edellytykset sille, että kotitalousvähennyksen rinnalle tulisi käyttöön tukijärjestelmä, jossa vastaavasta edusta voisivat hyötyä myös pienituloisimmat.

Asuntolainan korkojen verovähennysoikeutta on leikattu jo useana vuonna peräkkäin, ja tuleva hallitus aikoo jatkaa tätä kehitystä. Hallitusohjelmaluonnoksen mukaan asuntolainan korkovähennys poistuu kokonaan tämän hallituskauden aikana.

Hallitus selvittää mahdollisuutta ottaa käyttöön tuloverotuksen yhteydessä toteutettava työtulotuki pienituloisille vuoteen 2022 mennessä. Sillä lisättäisiin kannustimia esimerkiksi osa-aika- ja keikkatyöhön ja pyrittäisiin purkamaan pienituloisten kannustinloukkuja.

Työtulotuki tarkoittaisi, että ansiotulovero voi olla negatiivinen pienituloisilla palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä. Pienituloinen saisi siis verojen maksun sijaan veronpalautusta.

SDP esitti työtulotukea vuosi sitten julkistamassa vero-ohjelmassaan. Valmisteluvaiheessa on tarkoitus selvittää, miten työtulotuki on yhdistettävissä muihin etuuksiin järkevällä tavalla.

Fossiilisten polttoaineiden verotusta korotetaan vaalikauden aikana 250 miljoonalla eurolla. Korotuksen vaikutukset pienituloisille kompensoidaan tuloverotuksen ja etuustasojen muutoksilla.

Hallitus myös uudistaa autoilun työsuhde-etua niin, että etu ”suosii huomattavasti vähäpäästöisen auton valintaa”.

Lisäksi hallitus vapauttaa sähköauton latausedun verosta, ja tekee näin sähköautoilusta nykyistä houkuttelevampaa.

Uusi hallitus aikoo myös säätää lain, joka mahdollistaa tiemaksujen käyttöönoton kaupunkiseuduilla.

Tupakka- ja nikotiinituotteiden verotusta korotetaan yhteensä 200 miljoonalla eurolla tulevan hallituskauden aikana. Viime vuonna tupakkavero toi valtiolle 1,1 miljardin euron verotulot.

Tupakkaveroa on kiristetty viime vuosina useasti. Tänä vuonna tupakkavero nousi jo kertaalleen vuoden alussa, ja toinen korotus on tulossa heinäkuussa.

Alkoholiveroa korotetaan 50 miljoonalla eurolla. Samalla pyritään seuraamaan veronkorotusten vaikutuksia alkoholin matkustajatuontiin.

Viro on alentamassa alkoholiveroa kesällä 25 prosentilla, mikä saattaa lisätä alkoholin tuontia Suomeen etelänaapurista.

Virvoitusjuomaveroa korotetaan 25 miljoonalla eurolla. Korotus painottuu sokeripitoisiin juomiin. Hallitus kuitenkin selvittää, voiko marja- ja hedelmämehut rajata pois veron piiristä.

Uusi hallitus aikoo rukata kiinteistöveroa niin, että kiinteistöjen verotusarvot heijastaisivat käypiä arvoja nykyistä paremmin. Uudistuksen valmistelussa pyritään ottamaan nykyistä paremmin huomioon sekä maapohjan että rakennusten todellinen markkina-arvo.

– Kiinteistövero ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa. Uudistusta arvioidaan kohtuullisten muutosten näkökulmasta ennen kuin se annetaan, luonnoksessa täsmennetään.

Kiinteistöveroa ei aiota laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Uudistuksen yhteydessä selvitetään, miten verovelvollisen alhainen maksukyky voidaan ottaa huomioon.

STT–ANNU MARJANEN, IIRO-MATTI NIEMINEN